Ayurveda ja vuodenajat – KEVÄT

Ayurveda tarkoittaa sananmukaisesti elämän (ayur) tiedettä (veda). Maailman vanhimmaksi lääketieteelliseksi järjestelmäksikin usein mainittu ayurveda saattaa hyvinkin tuoda kaivattua apua myös moniin nykyihmisen vitsauksiin. Myös kevätkauden moninaisiin haasteisiin löytyy hyviä kotikonsteja terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyneestä ayurvedasta.

Kevätkauden moninaisiin haasteisiin löytyy hyviä kotikonsteja terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyneestä ayurvedasta.

Monien muiden asioiden muassa myös vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa hyvinvointiimme, jonka tukemiseen tarvitaan eri keinoja eri aikoina. Etenkin vuodenaikojen taitekohdissa niin terveysrutiineihinsa kuin ihonhoitotapoihinsa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ja olla valmiina muovaamaan niitä kunkin vuodenajan olosuhteiden mukaan.

Ayurvedan perusperiaate on simppeli: vastakkainen ominaisuus tasapainottaa kun taas samanlainen ominaisuus lisää epätasapainoa. Koska tavoitteena on kehon, mielen ja sielun tasapaino, sopeutetaan ruokavaliota ja elämäntapoja myös vuodenaikojen mukaan. Talvella kehoa ja mieltä pyritään lämmittämään ja kesän kuumuudessa fokus on viilentämisessä.

Ayurvedan vinkit kevätkauden hyvinvointiin

Kevät on kapha-vuodenaika. Päivät pitenevät, valo lisääntyy ja linnut alkavat liverrellä. Keväällä lumi sulaa, kosteus lisääntyy ja räystäät alkavat valua. Samaan aikaan alkaa vuotaa myös monen ihmisen nokka. Ilmojen lämmetessä kapha-oireita saattavat saada myös muut kehotyypit: tukkoisuus, nuhaisuus, allergiaoireet ja kevätlentsut pukkaavat päälle.

Keväällä luonto herää kasvien korjatessa itseään talven jäljiltä. Keväällä myös ihmisen on hyvä tehdä kevätsiivous sekä kotona että kropassaan. Kroppaansa voi putsailla esimerkiksi ayurvedisen kitchari-paaston avulla. Ulkoisesti puhdistuskuuria tukee iholle hellävaroin tehty vartalokuorinta.

Kevätauringon hemmottelevien säteiden innoittamana kannattaa toden totta mennä metsään! Villivihannekset kutsuvat ja mahla odottelee valuttajaansa. Metsä hoitaa ja hemmottelee. Puiden siimeksessä käpeksieessään ihminen ajautuu irti itsekkyydestään. On kuin ei olisikaan.

Kevennä ja puhdista!

Keväällä ruokavaliota kannattaa keventää lisäten lautaselleen puhdistavia ja ravitsevia vihanneksia ja kosolti elinvoimaa lisääviä yrttejä. Nokkonen on kevätkauden ykkönen – etenkin itse villivihanneksena poimittuna! 

Ihanteellisin aika ayurvediselle kitchari-paastolle on helmikuun lopusta toukokuun loppuun. Paasto auttaa ayurvedan mukaan ennaltaehkäisemään allergioita, kun kehoon kertyneistä kuona-aineista päästään kunnolla eroon. Moni on huomannut myös erilaisten allergiaoireiden loppuvan paastotessa.

Kitchari on ayurvedan “ihmeruoka” – ja samalla maukas ja ravitseva ateria, jota on perinteisesti käytetty kaikenlaiseen toipumiseen ja sairaudenhoitoon. Kitchari sopii mitä mainioimmin myös kevyen kevätpaaston aikaan nautittavaksi – ja silloin se onkin siis ainoa ruoka, mitä jokaisella aterialla suuhunsa sujautellaan.

Vahvista vastustuskykyä kurkuman ja gheen avulla!

Koska keväällä vastustuskyky on koetuksella, kannattaa ruokavalioonsa lisätä kahmalokaupalla vahvistavaa kurkumaa. Intialaisen luonnonlääketieteen vinkkelistä vilkuiltuna myös ghee eli kirkastettu voi on vastustuskyvyn lisääjien aatelia. Kun immuniteetti alkaa rakoilla, lisätään jokaiselle aterialle kaksi teelusikallista gheetä. Ayurvedan mukaan ghee on rasvojen kuningas: se ravitsee kehoa, voitelee kudokset ja saa vastustuskyvyn jälleen puhkeamaan kukkaansa.

Ghee tuo apua myös allergiseen nuhaan: sekoita 1 teelusikallinen gheetä ja tilkkanen vettä ja niele seos: nuha kaikkoaa. Ghee helpottaa myös nenän kutinaa ja silmien kuivuutta. Kun nautit kaksi ruokalusikallista gheetä, näiden vaivojen pitäisi lipua tiehensä. Kannattaa kokeilla!

Ayurvedan mukaan heikentynyt ruuansulatus on merkittävä syy immuniteetin alentumiseen ja kevätlentsuihinkin sairastumiseen. Ayurvedan mukaan immuniteetin pohjana on ruuansulatus, aineenvaihdunta ja terveet kudokset. Vahva ruuansulatus on myös intialaisen luonnonlääketieteen mukaan terveyden perusta, joka takaa ruoka-aineiden kunnollisen sulamisen ja ravintoaineiden hyödyntämisen kehon käyttöön. 

Jotta ruuansulatus toimisi hyvin, tulle ravinnon olla laadukas ja omalle kehotyypille (doshalle) sopivaa. Tasapainoisesti koostetuista aterioista ravintoaineet kulkeutuvat kudoksiin ja kroppa tulee ravituksi. Kun vatsa toimii säännöllisesti ja muukin aineenvaihdunta on reilassa, jätteet poistuvat kehosta asiallisesti ja olo on mitä mainioin. 

Ruuansulatuksen heikentymisen katsotaan johtavan monenlaisiin pulmiin ja mm. ruuansulatus- ja aineenvaihduntajätteiden kertymiseen kehon kanaviin ja kudoksiin. 

Taistelussa kevätflunssaa vastaan on ayurvedan mukaan tulee siis huolehtia ruuansulatuksen toiminnasta. Tähän pontta tuo esimerkiksi inkivääri, joka vahvistaa agnia eli ruuansulatuksen “tulta” ( = mahahapot, ruuansulatusnesteet). 

Varsinainen ruuansulatuksen tehobuusteri syntyy seuraavasti:

Siivuta puolen senttimetrin pala tuoretta luomuinkivääriä hyvin ohuiksi viipaleiksi. Ripottele inkivääriviipalieden päälle mustaa suolaa ja purista vielä päällimmäiseksi mehusta tuoreesta luomusitruunasta tai -limestä. Nauti siivu kerrallaan, huolellisesti pureskellen ja ruokailuusi keskittyen koko komeus ennen varsinaista ateriaa. Näin saat ruokittua ruuansulatustasi entistäkin ehompaan vireeseen!

Siitepölyajan haasteet

Ayurvedan mukaan on luonnollista, että nuhakausi keskittyy kevääseen – onhan kevät ayurvedan mukaan kapha-aikaa ja limaisuus tällöin normaalijuttu. Nuhan vaivatessa ja niiskutuskauden keskellä kannattaa vältellä limaa kerryttäviä ruokia, joita ayurvedan mukaan ovat esimerkiksi banaani, vehnä, sokeri (paitsi hunaja) ja kaikki maitotuotteet (paitsi ghee). 

 Nenäkannu on kevätkauden tärkeä tarvekalu, jolla onteloistaan saa pölyt helposti putsatuksi. 

Hunaja on auyrvedisesti ajatellen lääke, joka entsymeidensä ansiosta kuivattaa liman pois. Liimaa kuivattaviin ruokiin puolestaa lukeutuu esimerkiksi omena ja allergia-ajan oivallisen aamupalan loihditkin esimerkiksi seuraavasti:

Pilko 2-3 omenaa ja paista omenalohkot pehmeiksi kattilassa gheessä miedolla lämmöllä yhdessä kardemumman, kurkuman, kanelin ja inkiväärin kanssa. Kaada koko komeus lautaselle ja makeuta hunajalla. Nauti herkullisena aseena taistelussa kaiken maailman allergiaoireita vastaan!

Ayurvedisesta näkökulmasta katsottuna siitepölyallergiaoireet eivät ole siitepölyn vika vaan ihmisen oman toiminnan tulosta. Kroppa oireilee siitepölystä silloin, kun kehoon on kertynyt kuona-aineita, jotka ovat tukkineet tiehyeet. Tällöin kudosten immuniteetti on laskenut ja limakalvot sen seurauksena ärsyyntyneet.

Ayurvedasta apu kevätkauden haasteisiin

Ayurvedinen kevätkitchari (1 annos)

0,75 dl mung dalia 

0,25 dl basmatiriisiä

1-2 tl gheetä 

1-2 kolikon kokoista palaa tuoretta luomuinkivääriä hienonnettuna

½  tl fenkolinsiemeniä

½  tl juustokuminansiemeniä (jeera)

½  tl korianterinsiemeniä

1-2 kardemumman kotaa avattuna

(¼  tl sarviapilansiemeniä, ¼  tl sinapinsiemeniä, muutama curryn lehti)

½  tl juustokuminaa jauhettuna

½  tl kurkumaa

½  tl garam masalaa

(veitsenkärjellinen hingiä eli asafoetidaa)

laadukasta suolaa

kourallinen kasviksia, esim. joitakin näistä: vihreät murtopavut, fenkoli, varsiselleri, parsakaali, palsternakka, pinaatti

0,6-1 l vettä tai maun mukaan

tuoreita tai kuivattuja yrttejä esim. korianteria, persiljaa, tilliä

limen tai sitruunan mehua

Huuhtele pavut ja riisi huolellisesti. Kuumenna ghee ja herättele siinä kokonaiset mausteet. Lisää sitten jauhetut mausteet ja hämmennä nopeasti. Lisää pavut ja riisi, sekoita ja lisää vesi. Lisää pilkotut kasvikset niiden kypsymisajasta riippuen hieman myöhemmin. Kypsennä miedolla lämmöllä kannen alla n. 30 min tai kunnes pavut ovat menettäneet rakenteensa. Mausta suolalla, yrteillä ja purista päälle hiven sitrusmehua. Nauti!

Resepti: www.ayurveda.fi

LUKUVINKKI:  Pohjoista ayurvedaa -kirja kertoo kuinka Intialaisen lääketieteen oppeja sovelletaan pohjoisen ilmastoon ja luontoon.