Luonto tekee hyvää

Luontosuhteen vaaliminen hoitaa sekä henkistä että fyysistä terveyttä - ja pitää myös suoliston ahkerat pikkuapulaiset sangen tyytyväisinä.

Suoliston bakteerikannan merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on tutkimustenkin valossa kiistatonta. Suolistobakteeriston laatu ja määrä vaikuttaa monella tapaa siihen, miten kehomme ja mielemme voi. Ihmisen suolistossa elää noin puolitoista kiloa bakteereita, ja suoliston pinta-ala vastaa suurin piirtein tenniskenttää. Suolisto ei siis ole ollenkaan mikään pikkujuttu -vaan ihmisen toiset aivot – ja sisäinen supersankarisi.

Tutkimuksissa on todettu kaupunkiympäristön yksipuolistavan ihmisen mikrobistoa, joka osaltaan vaikuttaa esimerkiksi vastutuskykyyn. Liian helpon ja siistin kaupunkielämän on todettu aiheuttavan matala-asteista tulehdusta kaupungissa asuvien ihmisten elimistöissä. Entistä useamman taajama-asukin immuunijärjestelmä tarkoituksettomasti hälytystilassa.

Jotta ihmisen vastustuskyky pysyisi hyvänä, täytyy immuunipuolustusjärjestelmän saada riittävästi harjoitusta tiukkoja tilanteita varten. Jos treeniä ei ole saatu riittävästi, saattaa immuunipuolustusjärjestelmä vahingossa hyökätä vaarattomien aineiden (kuten siitepölyn tai joiden ruoka-aineiden) kimppuun. On tutkittu, että luonnon monimuotoisuuden kavetessa allergiat lisääntyvät ja mm. atooppiset ihottumat kasvavat räjähdysmäisesti. Harjaantumattomat kropat ovat alkaneet sietää luontoa huonommin limakalvojen ja ihon protestoidessa; oireina tästä paistattelevat esimerkiksi, nuhat, kutinat ja ruoka-aineallergiat.

Koska vaivat eivät tietenkään tunnu mukavilta, välttää moni altistumistaan myös varmuuden vuoksi. Luonnolle altistumisessa on kuitenkin ideansa. Esimerkiksi kaupunkiviljelyn on todettu mullan ja kasvien kanssa pelmuamisineen vähentävän ainakin atooppisen ihottuman riskiä.

Liian hygieenisissä olosuhteissa kaupunkikasvattien suolistot ovat usein sekaisin. Vaikka ruokavalio lisääntyneine punaisen lihan ja sokerin syönteineen ja vähäisine D-vitamiinin saanteineen on tähän suuri syyllinen, merkitystä on todettu olevan myös kaupungistumisella;  ihmisten kontaktit maaperään ovat vähentyneet. Hygieniatason nousun myötä elinympäristön luonnollisten mikrobien määrä on vähentynyt – mikä on vaikuttanut kaventavasti myös suoliston mikrobikantaan.

Mutta ei hätää: luonto parantaa! Kiireetön luonnossa oleskelu rahoittaa mieltä vähentäen stressiä ja agressiivisuutta ja lisäten luovuutta. On tutkittu, että luonnon aikaansaamat terveysvaikutukset vahvistuvat, kun metsissä kuljeskellaan viitisen tuntia kuukaudessa.

Kaupunkisuunnitelussakin luonnon läheisyys on huomioitu – jos paremmin ja joskus huonommin. Aina ei siis tarvitse mennä metsään, sillä myös puistot, puutarhat, pusikot ja rannat lisäävät hyvinvointia. Myös oma piha ja parveke ovat mikrobien määrän ja monipuolisuuden kannalta iloinen asia.

Luonnonvesissä pulikoiminen ja kotieläintiloilla vierailu ovat myös tekoja, joista suoliston mikrobisto kauniisti kiittää. Sormet siis multaan, nurmikolle makoilemaan, luonnonkukkia maljakkoon, lähiruokaa lautaselle ja metsäretket tavaksi! Ihminen on osa luontoa.

Tiesitkö, että luonto ja metsässä kuljeskelu:

  • lisää onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunteita
  • vahvistaa vastustuskykyä
  • vähentää stressihormonien erittymistä
  • alentaa verenpainetta
  • rauhoittaa sydämen sykettä
  • laskee verensokeria
  • on hyväksi suoliston bakteerikannalle

 

Kirjoittaja: Johanna Koskinen