Minne kaikki päätyy?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään minne päivittäin kotona käyttämäsi vesi päätyy? Ja onko sillä väliä, mitä veden mukana huuhtoutuu pois? Ensimmäinen mieleen juolahtava asia saattaa olla mikomuovit – aihe, josta on keskusteltu niin Suomessa kuin ulkomaillakin paljon, mutta joka kuitenkaan ei olekaan se isoin ongelma.
Minne kaikki päätyy?

Tänä vuonna MÁDARA:n perustaja Lotte Tisenkopfa-Iltnere päätti yhdessä Kemikaalikocktail.fi:n päätoimittajan ja pitkäaikaisen ystävänsä Noora Shinglerin, sekä usean muun kestävästä kehityksestä puhuvan ja kirjoittavan tunnetun mielipidevaikuttajan kanssa jalkautua Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle ottamaan selvää, mitkä ovat suurimmat haitalliset aineet, jotka päätyvät kotitalouksista kyseiseen laitokseen ja minkälaisilla prosesseilla vesi saadaan siellä puhdistettua.

Kallioiden alla piilossa oleva laitos on vaikuttava rakennus jo itsessään, mutta kuten HSY:n Group Manager Paula Lindell totesi, “jätevedenpuhdistamon missio on suojella luontoa yhteiskunnalta”. 

Voisi helposti kuvitella, että suurin veden saastuttaja on teollisuus, mutta totuus on täysin päivastainen. 80% Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon tulevasta likavedestä tulee kotitalouksista ja vain 20% teollisuudesta. Tämä siitä syystä, että teollisuuslaitoksilla on yleensä omat vedenpuhdistamonsa ja filtterit.

HSY:n teettämän tutkimuksen mukaan, suurin osa likeveden sisältämistä kemikaaleista tulee alle 35-vuotiailta naisilta, jotka käyttävät lukuisia kosmetiikkatuotteita intensiivisemmin kuin muut ryhmät.

Nesteiden lisäksi laitoksessa kerätään myös kiinteää jätettä kuten muovia ja muuta jätettä vuosittain  n. 600 tonnia. Tämä vastaa 20 kuorma-autollista jätettä. Vierailun aikana näimme mm. pumpulipuikkoja veden seassa.

No entä ne mikromuovit? 

Viikinmäki pystyy poistamaan vedestä 99% mikromuoveista lietteen mukana ja se päätyy kompostoitavaksi, mutta tutkimusdataa ei löydy siitä, mitä mikropartikkeleille tapahtuu maaperässä. 

Merkittävimmät saastuttajat ovat ihan tavalliset raaka-aineet, joita päivittäiskosmetiikassa käytetään. Jos nämä ainesosat ovat luonnollisia ja bioajoavia, silloin vedenpuhdistamo pystyy puhdistamaan likaveden biologisilla bakteereilla, mutta synteettiset ainesosat pystytään neutraloimaan ainoastaan käyttämällä toisia kemikaaleja, ja tämä puolestaan vaatii lisää energiaa. Euroopassa käytetään noin 31 570 erilaista kosmeettista ainesosaa – lähes 60% niistä on synteettisiä. Loput 40% ovat luonnollista alkuperää.

MÁDARA on käyttänyt sen ensimmäisestä toimintapäivästä lähtien vain 100% luonnollisia ja luomulaatuisia raaka-aineita tuotteissaan. Tehtaan siivousprosesseissa käytetään myös ainoastaan biohajoavia puhdistusaineita.

Kantasoluteknologia on myös puhdasta ja kestävää teknologiaa, koska se ei tarvitse paljoa energiaa tai vettä tai maata kasvien viljelyä varten.

Luonnolliset raaka-aineet pitkällä tähtäimellä

Kestävän kehityksen argumentit nousevat etualalle yhä useammin puhuttaessa luonnollisista raaka-aineista, etenkin kun joka viides kasvilajeista planeetallamme uhkaa kuolla sukupuuttoon.

Kasvien kantasolut ovat kosmetiikkateollisuuden tulevaisuus, koska ne mahdollistavat aktiiviaineiden saamisen kasveista ilman tarvetta viljellä tai kerätä kasveja tätä tarkoitusta varten tai muuten vahingoittaa kasvien luonnollista kasvuympäristöä.

Kantasoluteknologia on myös puhdasta ja kestävää teknologiaa, koska se ei tarvitse paljoa energiaa, tai vettä tai maata kasvien viljelyä varten. Raaka-aine kasvaa bioreaktoreissa.

MÁDARA käyttää kantasoluteknologiaa jo nyt tuotteissaan. SUN 30 -tuotteet sisältävät pohjoisen isoampiaisyrtin kantasoluja, jotka auttavat vahvistamaan ihoa ikääntymisen merkkejä ja auringon aiheuttamia vahinkoja vastaan.

Lisäksi tänä vuonna lanseeratuissa ACNE-tuotteissa käytetään katajan kantasoluja, joista saadaan äärimmäisen konsentroitua seosta sisältäen antimikrobiaalisia ja antioksidanttisia vaikutuksia. Mádara:n tuotekehitys työskenteleekin jatkuvasti löytääkseen uusia kasvikantasoluja uusien innovatiivisten tuotteiden raakaa-aineiksi. Näin toimimalla vähennetään maailman kasvilajeihin kohdistuvaa sukupuuttouhkaa.