Hellät hyvästit “kesäpöhölle”!

Helteiset päivät ja grillimurkinoiden täyteiset illat saavat toisinaan olon tuntumaan pöhöttyneeltä. Jos elo tuntuu turpealta ja nestettäkin näyttää kertyneen kroppaan, ovat hyvät neuvot tarpeen. Niitä voit napata tästä jutustamme.
Hellät hyvästit “kesäpöhölle”!

Mistä sitten johtuu pöhöttyneen ja turvonneen tuntuinen olo, joka joskus kesän kuumina päivinä iskee? Miksi sormet ja jalat paisuvat helteiden hehkutellessa?

- Lämmin ilma kuluttaa elimistön nesteitä runsaasti. Liian vähäinen veden juonti hidastaa aineenvaihduntaa ja voi ilmetä turvotuksena, jota usein kertyy jalkoihin, käsiin, kasvoihin, vatsaan ja rintoihin, Ruohonjuuren ravintoterapeutti Eijaliisa Koivu pohjustaa.

Koivun mukaan aikuisen ihmiset tulisi nauttia 2-3 litraa nestettä päivässä riippuen kuumuuden tai fyysisen aktiivisuuden aiheuttaman hikoilun määrästä.  Itseään voi “houkutella” veden juomiseen tekemällä kauniin, värikkään kesäjuoman kannuun lisäämällä veden sekaan vaikkapa herkullisia hedelmiä, kurkkua ja yrteistä vaikkapa viilentävää minttua tai makoisaa sitruunamelissaa.

- Kuumana päivänä usein ollaan myös laiskempia liikkumaan, mikä osaltaan hidastaa aineenvaihduntaa. Kevyttä liikkumista olisi siis hyvä harrastaa myös hellekeleillä, ravintoterapeuttimme suosittelee.

Jos innostuu kevyen sijaan raskaasta liikunnasta kuumana päivä, täytyy nesteytykseen luonnollisesti kiinnittää aivan erityistä huomiota. Huhkiessa hikoiluttaa, jolloin nestettä on tankattava tietysti reilummin.

- Vesi säätelee verenkiertoa, edistää suolan erittymistä ja laittaa munuaiset töihin eli poistamaan jätettä kehosta.

Kuuminakin päivinä kannattaa liikuskella itselleen sopivalla tavalla. Hellepäivän tukaluudessa uiminen ja vesileikit viilentävät, virkistävät ja hoitavat samalla kehomme nestekiertoa. Myös saunominen on hyvä tapa laittaa nesteet liikkeelle mutta liiallisuuksiin ei saunahommissa kuitenkaan kannata hellepäivinä mennä. Maltillinen saunominen ja sen mukanaan tuoma puhdistuminen tekee kuitenkin hyvää sekä keholle että mielelle - etenkin kun saunomisen kruunaa pulahtamisen järveen tai mereen.

Turpeus tiehensä käden käänteessä!

Riittävän veden ja muiden nesteiden juonnin ja liikkumisen lisäksi kannattaa suosia nestepitoisia ruokia. Valitse siis hellepäivien herkutteluun vaikkapa ananasta, vesimelonia, sitrushedelmiä ja lapa lautaselle salaattia, kurkkua, tomaattia, selleriä, artisokkaa, parsaa, punajuurta sekä inkivääriä. Näistä aineksista saa koottua myös herkullisen smoothien kesäpäivän ratoksi. Lämpimällä säällä moni luonnostaankin suosii enemmän salaatteja kuin kylmään aikaan.

Erilaisia diureetteja eli nestettä poistavia rohtokasveja löytyy monen lähialueelta, joten villiyrttien kerääminen on tähänkin teemaan sopivaa puuhaa. Yrteistä kesäiseen ruokavalioon puhtia tuovat esimerkiksi nokkonen, koivu, persilja ja voikukka, jotka ovat sopivia esimerkiksi haudukkeeksi valmistettavia tai salaattiin sekä muihin ruokiin lisättäviä.

Maksan toimintaa tukeva voikukka (Taraxacum officinale) tukee kehon puhdistumista ja uudistumista ja on hyväksi myös virtsateiden terveydelle. Monipuolisesti hoitava nokkonen (Urtica dioica) voimistaa ja vahvistaa kohentaen myös immuniteettia ja avitellen myös kehon puhdistumista. Myös koivut (Betula pendula ja Betula alba) ovat oivallinen tuki kesäiselle kehollemme.

Uutteina löytyy kesäisen terveyden tueksi esimerkiksi virtateiden hyvinvointiin vaikuttavaa kultapiiskua ja edellämainuttuja nokkosta ja koivua. Kuivattuna Ruohonjuuresta löytyy koivunlehtiä, joista voi hauduttaa teetä tai maustaa ruokia. Myös viherjauheet, kuten Frantsilan Aurinkovoima, ovat näppäriä valintoja kesäistä puhtia tuomaan ja oloa keventämään. Vogelin Fluid Balance -tableteissa tehoaineena on kultapiiskun lisäksi rauduskoivunlehtiä, joten kyseesä on varsin tehokas yhdistelmä.

Kesällä kalium kunniaan!

Etenkin kesällä kannattaa suosia myös kaliumia sisältäviä ruokia, kuten banaania, tomaatteja ja täysjyväviljaa. Tarvittaessa voi ottaa kaliumia myös ravintolisänä.

- Kalium säätelee yhdessä natriumin kanssa elimistön nestetasapainoa. Kaliumin puute voi muuten olla magnesiumin ohella kramppienkin taustalla, Eijaliisa opastaa.

Grillkauden ylimmät ystävät

Kesäsesongin ahkera grillailu saa monet poikkeamaan tavallisesti noudattamastaan ruokailusta. Grilliruoka on yleisesti ottaen rasvaisempaa ja raskaampaa ja aktiivinen grillailu saattaakin siksi aiheuttaa kurjia tuntemuksia myös vatsassa.

Moni kesähessu ja -helena suosii ruoansulatusentsyymejä päästäkseen pahimmasta.

- Useimmat entsyymivalmisteet pilkkovat tehokkaasti niin proteiinia, rasvaa kuin hiilihydraattejakin. Erikseen on saatavilla myös ruoka-aineiden yliherkkyyksistä kärsiville sopivia entsyymivalmisteita, ravintoterapeutti kertoo.

Joskus hyvinvointihaasteita voi aiheuttaa se, ettei vatsassa ole tarpeeksi suolahappoa, jota entsyymien lisäksi tarvitaan ravinnon pilkkomiseen. Silloin apua tuovat suolahappokapselit, jotka (entsyymien tapaan) otetaan heti ruokailun alussa. Tukalaa oloa voi helpottaa lisäksi piihappogeeli Silicum Tonicilla. Se sopii käytettäväksi joko päivittäin tai tarpeen mukaan kun tuntuu että korventaa. Sivuvaikutuksena myös hiukset, kynnet ja iho kiittävät.

Rauhallinen ruokailu ja huolellinen pureskelu kunniaan

Vaikka notkuva herkkuapaja kuinka hotkituttaisi, maltti on valttia myös grillijuhlien antimien äärellä:

- Muistathan rauhoittaa ruokailuhetken ja pureskella ruoan huolella, sillä ensimmäiset entsyymit erittyvät jo suusta syljen mukana, Koivu muistuttaa.

Vatsalla tosiaan ei ole hampaita, joten pureskeluhommat on hoidettava ihan itse. Myös suolainen ruoka saattaa kerryttää nestettä kehoon, joten sipsien ja snacksien kanssa kannattaa tehdä tuttavuutta vain kohtuudella.

- Ruokiin saa makua erilaisilla mausteilla ja yrteillä runsaan suolan sijaan, ravintoterapeuttimme vinkkaa.

Näin virkistetään turvonneet ja väsyneet jalat

Helteillä jalat saattavat tuntua turvonneilta ja väsyneiltä - etenkin, jos niiden päällä viettää paljon aikaa. Magnesium-jalkakylpy on ainakin oivallinen keino virvoittaa nuutuneet koivet ja helpottaa myös mahdollisia kramppeja. Myös Natura Siberican verenkiertoa elvyttävä jalkavoide tai esimerkiksi Frantsilan virvoittava jalkasuihke tekevät kesäkoiville eetvarttia. Mitä muita keinoja olisi suvisäärien vetreyttämiseen?

- Virkistävät yrttijalkakylvyt ja hieronnat tuovat helpotusta väsyneille jaloille. Mikäli vaivana on myös huono verenkierto tai kylmät jalat, voi neidonhiuspuu-uute eli gingko biloba olla kokeilemisen arvoinen rohto.

- Itse tehtävä imukuppihieronta vilkastuttaa verenkiertoa, auttaa vähentämään turvotusta ja voi säikäyttää selluliitinkin. Valitse käyttöön jokin sinua miellyttävä öljy.

- Myös guashaa voi käyttää kehon hoidossa. Se sopii hyvin jännitysten ja kireyksin helpottamisessa. Pyörivät kevyet otteet guashaa viistosti käyttäen tekevät hyvää myös jaloille.

- Ennen suihkua tehtävä kuivaharjaus raajoille ja vartalolle vilkastuttaa myös aineenvaihduntaa. Se poistaa myös kuivaa, kuollutta ihoa ja on hyvä tehdä viikottain. Kosmetiikkaosastoltamme löytyy ihania jalkavoiteita ja ainekset hemmottelevaan sekä piristävään pedikyyriin, Eijaliisa Koivu siosittelee

Monet kehohoidot kuten lymfa, vyöhyketerapia ja hieronta voivat myös lisätä nesteenpoistoa ja helpottaa oloa rentouttavan ja muiden hyvien vaikutusten lisäksi.

 

 

EFSA:n hyväksymät terveysväitteet tähän juttuun liittyen:

M-2008-1061 3827 - Taraxacum officinale (Common Name : Dandelion) - Urinary health
M-2008-1061 4489 - Taraxacum officinalis-Flowering plant-Dandelion Purification
M-2008-1061 3609 - TARAXACUM OFFICINALE WEBER - Contributes to the normal stomach and liver function
M-2008-1061 4315 - Taraxacum officinale (Dandelion) root - Digestive system: Dandelion root possesses prebiotic activities that prove beneficial in the treatment of gastrointestinal disorders
M-2008-1061 2152 - Urtica dioica (Common Name : Nettle) - Invigoration of the body
M-2008-1061 2177 - Urtica dioica (Common Name : Nettle) - Heart health
M-2008-1061 2346 - Urtica dioica - common name : Stinging nettle - Renal Elimination / Oragnism draining
M-2008-1061 2498 - Urtica dioica (Nettle) - Respiratory health
M-2008-1061 2732 - Nettle (Urtica dioica L.) - Vein health
M-2008-1061 2766 - Plante : Ortie - Urtica dioica (Nettle) - Fonction säborrhäique de la peau
M-2008-1061 2787 - Urtica dioica L. ; Common name : Ortie dio?que - älimination
M-2008-1061 3834 - Urtica dioica (Common Name : Nettle) - Invigoration of the body
M-2008-1061 3835 - Urtica dioica (Common Name : Nettle) - Joint health
M-2008-1061 3893 - Urtica dioica (Common Name : Nettle) - Blood health
M-2008-1061 3894 - Urtica dioica (Common Name : Nettle) - Immune health
M-2008-1061 3936 - Urtica dioica (Common Name : Nettle) - prostate healt
M-2008-1061 2402 - Betula pendula (Birch) - Digestive health
M-2008-1061 3273 - Betula alba - action drainante
M-2008-1061 3274 - Birch Betula pendula Roth. / Betula pubescens Ehrh. Nom franäais : bouleau - Joint health
M-2008-1061 3737 - Betula pendula / Betula pubescens (Common Name : Birch) - Health of lower urinary tract
M-2008-1061 4366 - Betula pendula, folium, European White Birch, leafs - Blood cholesterol
M-2008-1061 4367 - Betula pubescens-verrucosa-Buds-Birch Silver - contributes to body defence against external agents
M-2008-1061 3592 - SOLIDAGO VIRGAUREA L. - Contributes to physical wellbeing
M-2008-1061 3823 - Solidago virgaurea (Common Name : Golden herb) - Health of bladder and lower urinary tract
M-2008-1061 3824 - SOLIDAGO VIRGAUREA L. - Can protect cells and tissues against oxidative damage
M-2008-1061 4304 - Ginkgo Biloba (Common Name : Ginkgo) - blood system microcirculation