Voi hyvin, hunajaiseni

Komppa-Seppälän tilalla hunajahommat alkoivat harrastuksena, kun Marja Komppa opiskeli vuonna 1984 maatalousoppilaitoksessa Saarijärvellä. Yhdellä koulun opettajista oli mehiläisiä ja Marja pääsi luokkansa kanssa vierailemaan hänen mehiläistarhallaan. Tarhakäynti oli hänen ensimmäinen kosketuksensa mehiläisiin, mutta vierailusta syttyi kipinä ja heti samana talvena hän osallistui myös mehiläishoitokurssille.

Vuonna 1986 elämäntilanne mahdollisti oman mehiläispesän ostamisen. Koska omaa autoa ei ollut, Marja pyysi pesänhakumatkalle poikaystäväänsä Aria kuskiksi. 

- Ensimmäinen kesä oli aikamoista sähläämistä mehiläisten parveillessa, mutta syksyllä lingottiin ämpärillinen hunajaa, mikä tuntui valtavalta määrältä, hunajantuottajat muistelevat.

Kesän aikana myös Ari hurahti täysin mehiläishoitoon ja mehiläisistä tuli yhteinen harrastus. Siitä lähtien mehiläisiä on Marjalla ja Arilla ollut koko ajan, yhteistä taivalta mehiläisten kanssa on tehty siis jo 35 vuotta!

Nykyään Marja ja Ari hoitavat mehiläisiä ammatikseen

- Mehiläiset keräävät kukista mettä noin kolmen kilometrin säteellä pesästään. Tämän vuoksi luomumehiläispesät on sijoitettu kauas vilkkaista teistä ja ympäristö on pääasiallisesti luonnontilaista, mehiläistarhaajat kertovat.

Kaikkein hienointa luomuhunajien tuottamisessa on mehiläishoitajien mukaan luonnossa työskentely ja vuodenaikojen mukaan eläminen. 

- Mehiläisten työn seuraaminen on kiehtovaa ja on motivoivaa tietää, kuinka tärkeää mehiläisten työ on luonnon monimuotoisuuden kannalta. On ihmeellistä, kuinka hyvin mehiläispesä on organisoitunut ja kuinka mehiläiset pystyvät toimimaan yhdessä pesän hyväksi, Marja ja Ari ihastelevat.

Herkkua pölyttäjien parhaaksi

Mutta mikä sitten tekee hunajasta mahtavan makeuttajan ja hyvinvointia avittavan elämänkumppanin? 

- Hunaja on hyvänmakuinen luonnontuote, jota vain mehiläiset osaavat valmistaa. Mehiläisemme keräävät mettä monista erilaisista kukista ja valmistavat siitä hunajaa, jossa voit maistaa luonnonkukkien kirjon. Voi hyvin -hunaja sisältää runsaasti siitepölyä, sillä tuotantoprosessissamme hunajan joukkoon sekoittuu tavanomaista runsaammin siitepölyä. Voi hyvin –hunajaa ei suodateta, joten siitepölykin on hunajassa mukana. Kun maistaa hunajaa, muistaa kesän ja voi ajatella herkuttelevansa pölyttäjien parhaaksi, Komppa-Seppälän tilan hunajantuottajat perustelevat.

Ei olekaan mikään ihme, että tällä maatilailla jokainen päivä alkaa hunajaisesti:

- Miltei joka aamu syömme kuumaa kaurapuuroa, jonka päälle kumoamme pakastimesta jäisen marjakimaran, jonka päälle pursotamme tuubista Voi Hyvin- luomuhunajaa. Päälle ripottelemme vielä hiukan siitepölyä. Happamat marjat ja makea hunaja antavat päivälle pitsakan alun.

Iltapäiväteen makeuttaa luonnollisesti tilkka hunajaa, joka kuuluu vakioryydittäjänä nautittavaksi maustamattoman jogurtin ja marjojen kanssa.

- Turkkilainen jogurtti, pähkinärouhe ja hunaja on yhdistelmä, joka toimii aina. Illalla hunaja viimeistelee aromikkaat juustot juustolautasella, Marja ja Ari makustelevat.