Luontokato

Luonto köyhtyy, kun me ihmiset pyrimme ahnaasti rikastumaan.
Luontokato

Luontokadolla eli luonnon monimuotoisuuden niukentumisella on vakavia vaikutuksia maapallolle ja tietysti myös ihmiskunnan elinolosuhteisiin, ruuantuotantoon ja talouteenkin. Ilmastonmuutoksen rinnalla on tärkeää siis taistella luontokatoa vastaan - eli toimia luonnon monimuotoisuuden puolesta.

Kaiken elämän edellytys on, että maapallolla on hyvinvointia ympäristöjä, joita kansoittaa runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo. Ihmisen toimien vaikutuksesta kasveja ja eläimiä on maapallolla aina vain vähemmän. Jopa kokonaisia lajeja kuolee alati sukupuuttoon. ja luontopaneeli IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia.

Pääsyynä luonnon köyhtymiseen ovat maankäytön muutokset, joiden vuoksi elinympäristöjä tuhoutuu ja saastuu. Pitkälti luontokatoa aiheuttaa nykymoutoinen ruuantuotanto, jossa esimerkiksi karjan laitumien tai palmuöljyviljelmien tieltä hakataan sademetsiä. Silloin eroosio eli maan kuluminen pahenee ja luontokato yltyy. Myös rakennetun ympäristön laajentuminen ja energiantuotanto vaikuttavat elinympäristöjen hupenemiseen.

Myös ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, johon vakavia vaikutuksia on myös salametsästyksellä ja ylikalastuksella. Koska ilmastonmuutos ja luontokato ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, auttaa ilmastonmuutoksen hillitseminen usein myös luonnon monimuotoisuutta. Tärkeää onkin, että ilmastonmuutoksen torjunnassa otetaan aina huomioon myös toimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen; jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa.

Kun suojelemme luonnon monimuotoisuutta, puolustamme rinta rottingilla samalla myös kaikkia ihmisen elämän, terveyden ja hyvinvoinnin mahdollistavia asioita ­– esimerkiksi hengityskelpoista ilmaa, puhdasta vettä ja ruokaa.

Varjokahvit: valinta luonnon monimuotoisuuden puolesta

Tiesitkö, että kaikki Ruohonjuuressa myytävät Gran Palomar -kahvit ovat varjokahveja? Ne on siis viljelty luonnon monimuotoisuuttakin kunnioittaen muun luonnon keskellä puiden varjostaessa kahvipensaita. Gran Palomar -kahvit eivät siis ole plantaasikahveja eli niitä ei tehotuoteta monokulttuuriviljelmillä.

Myös monet muista Ruohonjuuressa myytävistä Cafetorian luomukahveista kasvatetaan korkealla vuoristossa, jossa kahvipensaat kasvavat hitaasti vähemmässä hapessa ja korkeampien kasvien varjostaessa niitä. Korkea kasvupaikka suojelee kahveja myös monilta tuhohyönteisiltä.

Valitsemalla varjokahvin kantaa pienen kortensa kekoon biodiversiteetin puolesta!

Ruohonjuuressa myytävistä Cafetorian luomukahveista kasvatetaan korkealla vuoristossa, jossa kahvipensaat kasvavat hitaasti vähemmässä hapessa ja korkeampien kasvien varjostaessa niitä.

Popsi parapähkinöitä sademetsien puolesta!

Parapähkinät muuttavat maailmaa paremmaksi. Ne auttavat säilyttämään Amazonian sademetsät, nuo maailman keuhkot!

Villeinä Amazonin sademetsissä kasvavat parapähkinäpuut saavat paikalliset asukkaat suojelemaan metsiään. Monille Amazonin alueen asukkaalle juuri parapähkinät ovat ainoa merkittävä tulonlähde, jonka vuoksi pähkinäpuita vaalitaan aivan erityisesti. Syömällä parapähkinöitä kannat siis kortesi kekoon ainutlaatuisten ekosysteemien suojelemisen puolesta ja metsähakkuita vastaan - ja saat samalla seleenibuustauksen oman terveytesi tueksi.

Aduki-sarjan muhevan makoisat parapähkinät kasvavat villeinä ja voimakkaina Boliviassa, Amazonian sademetsässä. Niiden hyödyntäminen luo työtä 15 000 paikalliselle kerääjälle, jotka poimivat puista pudonneet, vajaan parin kilon painoiset pähkinät maasta. Parapähkinöiden kuorinta, puhdistus ja pakkaaminen luovat yhteensä 45 000 työpaikkaa. Parapähkinän kerääminen säilyttää sademetsän monimuotoisuutta ja estää metsähakkuuta.

Luonnonkosmetiikkaa luontokatoa vastaan

Luonnonkosmetiikassa käytetään monien syötäväksi kasvatettavien raaka-aineiden lisäksi vain luonnollisia raaka-aineita. Mitä enemmän käytetään luonnonkosmetiikkaa, sitä enemmän arvostetaan luonnosta löytyviä raaka-aineita ja näin luonnon monimuotoisuus säilyy ja parhaimmillaan kehittyy.

Luonnonkosmetiikan raaka-aineista iso osa kasvatetaan luomuna, joka tuotantotapana on ylivertainen vaihtoehto luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.

Luomutuotanto pelastaa pörriäisiä

Luomupelloilla monimuotoisuus kukoistaa ja luomutuotannon tärkein ympäristövaikutus onkin luonnon monimuotoisuuden ylläpito.
Tavanomaisessa tuotannossa käytetään torjuntaineita, jolloin hyönteisten ja lintujen elämä käy tukalaksi. Esimerkiksi tuhohyönteisten torjuntaan käytettävät neonikotinoidit on tutkimuksissa todettu haitallisiksi mehiläisille ja kimalaisille. Luomupelloilla ei neonikotinoideja ja muita laboratorioissa kehitettyjä torjunta-aineita saa käyttää. Muun muassa siksi luomuviljelmillä eleleekin lähes kolmannes enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla.

Pölyttäjien väheneminen uhkaa ruoantuotantoa: 75% ruokakasveista tarvitsee pölyttäjiä voidakseen tuottaa satoa. Ilman pölyttäjien uurastamista meillä ei olisi popsittavaksi esimerkiksi marjoja, hedelmiä tai pähkinöitä. Pörriäiset ovat luonnollisesti myös osa ravintoketjujen verkostoa, kun pölyttäjät vähenevät, myös niitä syövät linnut häviävät.

Ruuantuotannon saralla luomuviljellyt tuotteet ovat siis valinta luontokatoa vastaan. Luomutuotannon monipuoliset viljelykierrot, viljelykasvilajit sekä pölyttäjäystävälliset viljelykäytännöt lisäävät monimuotoisia elinolosuhteita useille luonnonvaraisille eläin- ja kasvilajeille.

Mehiläistuotteita paremman maailman puolesta

Mehiläisillä ja muilla pölyttäjähyönteisillä on siis suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Mehiläistuotteiden suosiminen auttaa pelastamaan pörriäisiä.

Ruohonjuuressa myydään esimerkiksi Pesosen mehiläistarhojen hunajatuotteita, joita Esa ja Minna Pesonen ovat toimittaneet Ruohonjuureen jo parinkymmenen vuoden ajan. Pesosten mehiläispesät sijaitsevat Sastamalan ja Hämeenkyrön alueilla, missä maasto on peltojen, metsien ja pienten vesistöjen kirjomaa. Kukkavalikoima ahkerilla mehiläisillään on hyvin monipuolinen ja pölytystarmokin ensiluokkainen.

Vain hyviä tuotteita

Jokainen Ruohonjuuren tuote on parempi valinta ihmisen ja ympäristön kannalta - ja myös luonnon monimuotoisuutta ajatellen. Tunnemme tuotteidemme taustat ja teemme läheistä yhteistyötä tuotteitamme valmistavien ja maahantuovien pienyritysten kanssa. Me emme halpuuta hengiltä kumppaneitamme vaan panostamme kauaskantoiseen yhteistyöhön, joka ulottuu myös pitkäjänteiseen puurtamiseen paremman maailman puolesta.

Ruohonjuuren hyllyt suorastaan notkuvat tuotteista, joiden taustalla on konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden puolustamiseksi. Vierailtuamme esimerkiksi Frantsilan yrttitilan pelloilla ja A. Vogelin puutarhoissa (joita kaikkia voisi pörriäisten paratiiseiksikin kuvailla) olemme täysin vakuuttuneita siitä, että yhdessä muutamme maailmaa. 

Nyt tarvitaan tekoja luontokadon estämiseksi!

Ruohonjuuri-palkinto ja -apurahat 2021 ovat nyt haettavissa.

Tänä vuonna Ruohonjuuri-palkinto ja -apurahat tukevat toimintaa, joka taistelee luontokatoa vastaan biodiversiteetin säilyttämistä edistäen ja/tai hiilineutraalia tulevaisuutta luoden.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yksi ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä - ja nyt todella tarvitaan tekoja luonnon monimuotoisuuden puolustamiseksi!

Ruohonjuuri-rahastosta jaetaan vuosittain yksi palkinto sekä useampia apurahoja kehitys- ja tutkimushankkeille, innovaatioille ja toimintaan, jotka edistävät energian ja raaka-aineiden viisasta käyttöä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan kehittämistä sekä maapallon luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä.  Ruohonjuuri-palkinto ja -apurahat ovat vähintään 1 000 ja enintään 5 000 euroa. Palkinnon tai apurahojen saajat voivat olla yksityisiä henkilöitä, yhteisöjä, työryhmiä tai kansalaisliikkeitä. Samaan hankkeeseen tai saajalle voi joko esittää palkintoa tai hakea apurahaa. Ruohonjuuri-palkintoa voi esittää ja apurahaa hakea tiivistelmälomakkeella, jonka saat verkkosivuiltamme ruohonjuuri.fi/ekotietoa/ruohonjuuri-palkinto-ja-apurahat/

Esitykset ja hakemukset osoitetaan Ruohonjuuri Oy:n hallitukselle siten, että ne ovat perillä Ruohonjuuri Oy:n toimistossa 7.9.2021 kello 16.00 mennessä osoitteella: Salomonkatu 17 B, 00100 Helsinki tai sähköpostitse: hallinto@ruohonjuuri.fi

Lisätietoja antavat klo 9.00—16.00 toimitusjohtaja Päivi Paltola, puhelin  040 7688 704   sekä hallituksen puheenjohtaja, Tuulikki Markkula, puhelin 040-516 5641

Luonto-Liiton metsäryhmä puolustaa monimuotoisuutta

Viime vuonna Ruohonjuuri-palkinnon (5000 euroa) sai Luonto-Liitto ry:n metsäryhmä, joka on jo vuodesta 1993 saakka taistellut luontokatoa vastaan. Metsäryhmä on tehnyt tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen puolesta sekä suoraan luonnonsuojelualueiden perustamisen myötä, että epäsuorasti kasvattamalla yhteiskuntaan toimijoita, jotka ymmärtävät luonnon monimuotoisuuden merkityksen sekä suojelun käytännön haasteet ja mahdollisuudet - sekä edistävät asiaa yhteiskunnan eri aloilla. Luonto-Liiton metsäryhmä kartoittaa vuosittain kymmeniä akuutisti hakkuiden uhkaamia metsäalueita ja dokumentoi luonnonsuojelun kannalta oleellista lajistoa ja metsäluonnon rakennepiirteitä.