Muuttuva ilmasto ja ihmisten muuttaminen kaupunkeihin haastavat perinteistä ruoantuotantoa, mutta voisiko yksi ratkaisu löytyäkin kaupunkiviljelystä? Urbaani viljely lisää omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä aina parvekelaatikoista ja siirtolapuutarhoista suuriin kerrosfarmeihin. Helsingin Pasilassa toimiva Dodo ry:n Kääntöpöytä toimii kaupunkiviljelyn ja kiertotalouden edelläkävijänä tarjoten kaupunkilaisille työpajoja, tapahtumia ja mahdollisuuksia oppia kestävää ruoantuotantoa.
Dodo ry:ssä on kehitetty kuluneen vuoden aikana avointa selainpohjaista karttasovellusta, joka kokoaa pääkaupunkiseudun kaupunkiviljelmät ja julkisten paikkojen monivuotiset hyötykasvit yhteen paikkaan. Sovellus auttaa kaupunkilaisia hyödyntämään luonnonantimia ja osallistumaan kaupunkiviljelyyn. Kohteita voi hakea ja suodattaa, ja kirjautuneet käyttäjät voivat myös lisätä, muokata ja kommentoida havaintoja. Projektia on tukenut Ruohonjuuri-rahasto. Karttasovellus julkaistaan elokuussa 2026 osoitteessa www.kartta.kaupunkiviljely.fi
Kaupunkiviljelyä
Ruoantuotanto kohtaa maailmanlaajuisesti yhä suurempia haasteita ilmaston muuttuessa. Samaan aikaan suurin osa maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Voisiko yksi ratkaisu tulevaisuuden ruoantuotantoon löytyä kaupunkiviljelystä? Ympäristöjärjestö Dodo kutsuu kaupunkilaisia kasvattamaan omaa ruokaansa Helsingin kantakaupungissa.
Omasta maasta ruokapöytään
Kotimaiset kasvikset, kuten suussasulavat varhaisperunat ovat Suomen kesän parasta antia. Miten hyvältä nämä kasvikset maistuvatkaan, kun ne on kasvattanut itse alusta alkaen? Istuttanut keväällä siemenet maahan, kastellut ja kitkenyt säännöllisesti sekä seurannut samalla, kuinka pienet taimet ovat päivä päivältä vahvistuneet. Lopulta saa huokaista ihastuksesta korjatessaan oman työnsä hedelmää.
Moni saattaa yhdistää tällaisen kesäidyllin maaseudun rauhaan, mutta viime vuosina erilaiset kaupunkiviljelymuodot ovat yleistyneet urbaanissa ympäristössä. Takapihoilla ja parvekkeilla näkee erikokoisia viljelylaatikoita, siirtolapuutarhojen moninaisista ratkaisuista puhumattakaan. Kaupunkiviljely kytkeytyy laajempiin lähiruokaan, omavaraisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyviin trendeihin.
Tulevaisuuden ruoantuotantoa ja teknologiaa
Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä ohimenevä villitys, vaan kaupunkiviljelystä on tulossa tärkeä osa tulevaisuuden ruoantuotantoa. Suurin osa maailman ihmisistä elää nykyään kaupungeissa, joissa he ovat omaksuneet ruoan kuluttajan roolin. Nyt kaupunkilaiset ovat kuitenkin pääsemässä lähemmäs ruoantuottajan maailmaa, sillä nykyteknologia mahdollistaa ruoan tuottamisen tehokkaasti muuallakin kuin pelloilla. Tämän vuoksi on järkevää, että yhä suurempi osa ruoasta pyritään kasvattamaan kaupunkiympäristössä entistä kestävämmillä menetelmillä. Esimerkiksi Kiinan yli 10 miljoonan asukkaan megakaupunkeihin on alettu rakentaa kerrosfarmeja. Niiden tarkoitus on tuottaa tehokkaasti terveellistä ruokaa suurkaupungin asukkaille. Kerrosviljelyn on katsottu säästävän energiaa, leikkaavan kuljetuspäästöjä ja vähentävän ilmastonmuutoksesta viljelylle aiheutuvia riskejä.
Kääntöpöytä – urbaanin viljelyn pioneeri
Yksi helsinkiläisen kaupunkiviljelyn keskeisimmistä pioneereista löytyy Pasilan vanhoilta veturitalleilta. Keskellä ratapihaa seisoo pyramidinmuotoinen rakennelma, jonka sisä- ja ulkopuolta täplittävät joka suuntaan versoavat kasvit. Kyseessä on Dodo ry:n hallinnoima vuonna 2012 rakennettu Kääntöpöytä-niminen kaupunkiviljelykeskus, joka on kestävän ruoantuotannon ja kaupunkisuunnittelun laboratorio. Samalla se on kohtaamispaikka, jossa voi vertaisoppimisen kautta päästä oppimaan lisää kaupunkiviljelystä.
Dodo on kaupunkilainen ympäristöjärjestö ja myös yksi Ruohonjuuren osakkaista, jonka toiminnan painopisteitä ovat kansalaistoiminta, ruoka ja globaali kestävyys. Vuonna 1995 perustettu järjestö haluaa innostaa kaupunkilaisia elämään ja osallistumaan prosessiin kohti kohtuullisten ja kestävien elämäntapojen aikaa. Yhdistyksen toiminnan tukikohtana operoi ruohonjuuritason kohtaamispaikka Kääntöpöytä. Tämän lisäksi toimintaa on Oulussa Dammisaaren Rapumajalla ja Länsi-Afrikassa, jossa on käynnissä Ulkoministeriön rahoittama Tesito-kehitysyhteistyöhanke, jonka tavoitteena on edistää metsien suojelua, ehkäistä maastopaloja sekä tukea paikallisten kyläyhteisöjen kestävää toimeentuloa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Yhteisöllisyyttä ja kansalaistaitoja
Kääntöpöydän keskeisenä päämääränä on kasvattaa tulevaisuuden kaupunkilaisten sopeutumiskykyä lisäämällä sekä ravinnon omavaraisuusastetta että monenlaisia kansalaistaitoja. Yhdistys järjestää monenlaista toimintaa, kuten tapahtumia, työpajoja ja kerhoja liittyen muun muassa kaupunkiviljelyyn. Kasvukausien aikana testataan erilaisia viljelymenetelmiä ja rakennetaan kiertotaloushenkisiä prototyyppejä. Kääntöpöydän viljelmien satoa hyödynnetään yhteisöllisillä Urban Dinner -illallisilla. Dodo haluaa myös toimia avoimena alustana yhdistyksen toimintaan sopiville projekteille. Toiminta pyörii pääasiassa vapaaehtoisvoimin, ja vapaaehtoisena pääsee mukaan esimerkiksi talkootöihin.
Miksi aloittaa kaupunkiviljely?
Miksi sitten kokeilla kaupunkiviljelyä? Dodolaisten mukaan kaupunkiviljely tarjoaa monenlaista iloa ja hyötyä tekijälleen. Ensinnäkin, se voi syventää omaa luontoyhteyttä ja tarjota samalla uuden sosiaalisen piirin esimerkiksi yhteisöviljelmän ympärillä. Toiseksi, itse viljeltyjen kasvisten laatu on usein korkea ja niistä korjattu sato voi jossain vaiheessa vuotta olla myös taloudellisesti merkittävä. Puutarhaviljely olikin hyvin pitkään tärkeä osa ihmisten huoltovarmuutta, ja kaupungeissa vallitseva nykytilanne on historiallisesti tarkasteltuna pikemminkin poikkeus. Viimeiseksi, kaupunkiviljelystä syntyvä monimuotoinen kaupunkiluonto ja ravinto tukevat ihmisen lähintä ekosysteemiä, eli suoliston mikrobeja.
Kaupunkiviljely ei ole rakettitiedettä. Tekemällä ja kokeilemalla oppii vuosi vuodelta paremmaksi. Alkuun pääsee helposti miettimällä sopivaa tapaa viljellä esimerkiksi yhteisellä pihamaalla perheenjäsenten tai naapurien kanssa. Ehkä jo ensi kesänä pääsee nauttimaan oman maan kesäkurpitsoista ja tomaateista!
Osta, me lahjoitamme -kampanja
Ruohonjuuri on tehnyt vuosien ajan yhteistyötä eri järjestöjen kanssa lahjoittamalla yhden tuotteen myyntituoton kumppanijärjestönsä toimintaan. Osta, me lahjoitamme -kampanjassa tuote ja järjestökohde vaihtuvat kolmen kuukauden välein. Vuoden 2026 kolmas kohde on Dodo ry ja myyntituote Yrttipajan Vadelmanlehti (15g), jota voi hauduttaa herkulliseksi teeksi. Heinä-, elo- ja syyskuun aikana kyseisen tuotteen myyntituotto ohjataan lyhentämättömänä Kääntöpöydän kunnostustyöhön.
Lue lisää Dodo ry:n toiminnasta: www.dodo.org
Teksti: Alice Jäske
Kuvat: Juuli Kangasniemi
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.