Metsän mikrobeja iholle vastustuskykyä lisäämään

Ruohonjuuren valikoimiin ovat saapuneet kotimaiset Moi Forest- ja Luonkos-sarjat, joiden tuotteissa on Uute Scientific Oy:n kehittämää Reconnecting Nature™ mikrobiuutetta.  Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä.
Metsän mikrobeja iholle vastustuskykyä lisäämään

Kun metsämikrobeja lisätään kosmetiikkaan, luontoaltistus voidaan tuoda osaksi jokapäiväistä arkea silloinkin, kun se ei esimerkiksi kaupunkiympäristössä ole mahdollista. Tutkimusten mukaan monet ihmisen autoimmuunisairaudet kuten allergiat, astma, tyypin 1 diabetes ja atopia liittyvät siihen, ettei ihminen ole enää riittävästi kosketuksessa luonnon kanssa.

Tuoteinnovaatio kehitettiin Tampereen ja Helsingin yliopistoissa

Vielä 10 vuotta sitten tämäntyyppistä innovaatiota ei olisi pystytty tekemään. Nyt tietotaitoa on tarpeeksi. Olemme luoneet uuden tieteenalojen rajapintaan syntyneen ekosysteemin, immunoekologian, jossa maaperäekologia ja lääketiede yhdistyvät. Samalla tämä on mahdollistanut suomalaisen huippuinnovaation syntymisen.

Mikrobialtistus on huomattavasti pienempää kaupunkiympäristössä kuin maaseudulla

Immuunivälitteiset sairaudet ovat yleistyneet koko maailmassa. Tutkimuksissa on todettu, että sairastuneissa on selkeästi enemmän kaupunkilaisia kuin maalla asuvia. Tutkijat ovat myös löytäneet selityksen: kaupunkilaisten mikrobiympäristö on täysin erilainen kuin maalla asuvien mikrobiympäristö. Tutkijat ovat todenneet, että mitä normaalimpi mikrobiympäristö on, sen vähemmän sairauksia syntyy. Käytännössä monipuolinen mikrobialtistus tarkoittaa päivittäistä kosketusta luonnon kanssa. Altistus on välttämätöntä, jotta puolustusjärjestelmällä on mahdollisuus kouluttaa itseään ja ylläpitää toimintojaan. Luontoaltistuksen täytyy olla riittävän immersoivaa, eli monipuolisesti päivittäin läsnä olevaa.

Idea biodiversiteettijauheesta syntyi vaellusretkellä

Uute Scientific Oy:n tieteellinen neuvonantaja, ADELE tutkimusryhmän johtaja ja ympäristöekologian dosentti Aki Sinkkonen sai idean ihmisten vastustuskykyä parantavasta biodiversiteettipulverista vaellusmatkalla.

 −Olin hyvän ystäväni, molekyylivirologian dosentti Olli Laitisen kanssa vaeltamassa. Poikamme rypivät rantavedessä, jolloin sanoin, että tuon kun saisi purkkiin cityihmisiä buustaamaan. Sittemmin keksinnöllemme, Reconnecting Nature™ -mikrobiuutteelle, on haettu vahvaa patenttia, joka kattaa esimerkiksi valmistuksen ja sisällön, Sinkkonen kertoo.

Tutkija Aki Sinkkonen taitaa metsämikrobeiden salat

Mikrobiuutetta sisältävät tuotteet mimikoivat metsän mikrobistoa

Kehon puolustusjärjestelmä ei saa riittävästi virikkeitä lisääntyneen kaupungistumisen, luontoyhteyden katkeamisen ja kohonneen hygieniatason myötä. Suosittelemme ottamaan metsäkylpyjä, eli liikkumaan enemmän luonnossa, hoitamaan puutarhaa, sienestämään ja marjastamaan. Metsästä löytyvä mikrobisto tukee immuunijärjestelmän toimintaa ihon kautta. Jos taas päivittäinen luonnossa liikkuminen ei ole mahdollista, ratkaisu on mikrobiuutettamme sisältävät tuotteet, koska ne mimikoivat metsän mikrobistoa. Metsäkylvyn voi parhaillaan saada luonnonkosmetiikan avulla. Niitä tarjoavat Moi Forestin -metsäpölyvoiteet ja Luonkoksen -öljykakut

-Toiveenani on, että pystymme muuttamaan elinympäristön terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi erilaisten kuluttajatuotteiden avulla. Kaikkien maailman lasten pitäisi saada leikkiä joka päivä sellaisessa ympäristössä, jossa on meidän tutkimaamme mikrobiuutetta. Jotkut eivät syystä tai toisesta uskalla, halua tai voi mennä luontoon, joten me ratkaistaan tämä haaste tulevilla kuluttajatuotteilla erinomaisesti, Sinkkonen kertoo.

Miten mikrobimonimuotoisuus vaikuttaa ihollamme?

Mikrobien sisältämien proteiinien läsnäolo ihollamme muuttaa immunoregulatoristen T-solujen määrää ja niiden välistä suhdetta, eli IL-10 ja IL-17A sytokiinien välinen suhde muuttuu suotuisammaksi. Muutos oli tilastollisesti merkittävä. (Tutkimus: Roslund et al. Science Advances, 2020).

Haluatko tietää lisää? Voi ladata listan julkaistuista tieteellisistä tutkimuksista www.uutescientific.com

Kirjoittaja: Maria Varon