Piia Perttilän luontosuhde rakentui vahvaksi jo lapsena. Uran ja hektisen kaupunkielämän vanavedessä luonnossa vietetty aika jäi kuitenkin pidemmäksi aikaa taka-alalle. Vaikean elämänvaiheen myötä Piia muisti jälleen, mitä luonto parhaimmillaan tarjoaa: tilaa ja aikaa. Vuosi sitten ura- ja paikanvaihdoksen tehnyt, Lapissa eräoppaaksi kouluttautuva Piia haluaa kannustaa muitakin lähtemään luontoon, oli kyse sitten pienistä retkistä tai suuremmista vaelluksista.
Piian retkeilyvinkit
Aloita valmistautumalla vaelluksille huolellisesti
Valmistele ruuat ja tutustu varusteisiin, reittiin, säähän ja muihin olosuhteisiin huolellisesti, jotta vältyt vaaratilanteilta. Pitkät erämaavaellukset vaativat enemmän suunnittelua ja esimerkiksi pelastuspisteet ja muu turvaverkosto on hyvä selvittää etukäteen. Lyhyemmille päiväretkille voi usein sen sijaan lähteä huolettomammin.
Jos retkeily kiinnostaa, mutta olet vasta-alkaja, alkuun pääsemisessä tärkeintä on yksinkertaisesti lähteä retkelle. Eväät reppuun ja menoksi. Luontoon.fi-sivustolta löytyy paljon retkikohteita ja hyvät retkeilyvinkit. Pienemmistä kohteista löytyy usein tietoa alueiden omilta sivuilta. Suomi on täynnä kohteita lyhyille ja pitkille retkille. On laavuja, autiotupia, lukemattomia merkittyjä reittejä ja kauniita luontokohteita.
Pakkaa kevyet eväät
Ruoka on reissujen kohokohtia niin pitkillä kuin lyhyemmilläkin retkillä. Itse kuivaan aina kaikki vaelluksille mukaan tulevat ruuat. Siihen menee toki oma aikansa, joskin nykyään kaapistani löytyy aina jotain valmiiksi kuivattua ruokaa. Lähes mitä vain voi kuivata kasviksista, hedelmiin ja kasviproteiinista juustoihin. Kuivamuonan ansiosta rinkka kevenee kummasti. Sipsit ovat myös hyvä naposteltava, koska sipsipussi ei paina juuri mitään. Omia lempiruokiani vaelluksilla ovat erilaiset keitot, pastat ja curryt. Varaan jokaiselle päivälle aina myös oman välipalapussin, jossa on sekoitus salmiakkia, suklaata, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Joskus leivon mukaan herkkupaloja, joissa on reilusti maapähkinävoita, suklaata ja kookoshiutaleita. Tärkeintä vaeltaessa on syödä ja juoda tarpeeksi.
Lyhyemmillä päiväretkillä eväiden painolla ei ole niin väliä. Ruuat voi kokkailla laavun tai kodan tulipaikalla. Leivät ja tortillat voi kääriä valmiiksi folioon, jolloin ne saa helposti lämpiämään hiillokseen tai tulen läheisyyteen. Folionyytteihin voi tehdä valmiiksi myös perunaa sipulin, valkosipulin ja voin kanssa tai vaikka kasviksia ja sieniä. Jälkiruokana toimivat klassiset suklaabanaanit tai s’mores-keksit, joissa grillattu vaahtokarkki syödään kahden suklaakeksin välissä.
Kunnioita luontoa ja muita siivoamalla jälkesi
Itse en käytä vaelluksilla tiskiainetta. Syötyäni kaadan kuumaa vettä lautaselle ja huljuttelen sen puhtaaksi. Yleensä myös juon tämän veden. Näin astioista tulee puhtaita ja saan samalla nesteytettyä itseni. Likaisimmat ja suurimmat ruuanlaittovälineet on kätevä puhdistaa ruokasoodalla. Se on tehokas ja ekologinen vaihtoehto nestemäiselle tiskiaineelle, eikä paina paljoa rinkassa.
Jokaisen retkeilijän perussääntönä tulisi olla se, ettei roskan roskaa, ei edes vessapaperia, jätetä luontoon. Jos huussia ei ole käytettävissä ja teet jätöksesi luontoon, kaiva tarpeillesi kuoppa ja täytä se lopuksi kaivamallasi maa-aineella. Itse poltan wc-paperin, jotta se maatuu helpommin. Minigripissä onkin kätevä kuljettaa mukana sytytintä ja käsidesiä. Pieni mukana kannettava lapio toimii kuoppien kaivamisessa. Retkeilyalueilla on usein myös mahdollisuus käyttää huusseja, joita löytyy autiotupien, laavujen ja virkistysalueiden läheisyydestä.
Luonnossa tulee aina kulkea luontoa, sen eläimiä ja kasveja kunnioittaen sekä huomioida myös muut retkeilijät.
Pukeudu oikein
Rakkulat ovat yksi vaeltajien perusvaivoista. Niiden ehkäisemiseksi voi kesälläkin pukea kahdet hengittävät sukat päällekkäin. Näin kosteus pääsee pois alimmasta ihoa vasten olevasta vaatekerroksesta. Myös jalkojen teippaus ennen vaellusta voi olla hyödyllistä. Itse suosin vaeltaessani nilkkoja tukevia kenkiä, toiset taas saattavat kulkea pitkiäkin matkoja paljasjalkakengillä. Varustelu on siis kiinni myös omista mieltymyksistä. Kokeilemalla oppii, mikä toimii itselle parhaiten.
Vaihtovaatteita kannattaa kuljettaa mukana kuivapusseissa, jotka suojaavat varusteita vedeltä ja kosteudelta. Näin kuivia vaihtovaatteita on tarvittaessa saatavilla. Merinovilla on hyvä materiaali alimpiin kerroksiin ja sukkiin. Merinovillaiset vaatteet saa helposti tuuletettua puhtaaksi ja ne pysyvät pitkään hajuttomina. Puuvillaa kannattaa sen sijaan alimmissa vaatekerroksissa välttää.
Hyvällä kuorikerroksella on aina paikkansa tuulessa ja sateessa. Kesällä voi leudossa poutasäässä vaeltaa lähes millä varustuksella tahansa mutta silloinkin on hyvä muistaa, että esimerkiksi tunturissa sää voi muuttua hetkessä.
Näitä Piia pakkaa mukaan kesävaelluksille:
Hamppurouhe ja chiansiemenet sisältävät proteiinia ja antavat aamupuuron joukossa lisäenergiaa.
Foodinin raakasuklaakuorrutettu inkivääri ja Dig:in lakritsi-raakapatukka ovat lempivälipalojani silloin, kun en ehdi tehdä omia mukaan.
Yogi Tean iltatee rauhoittaa kehon vaelluspäivän päätteeksi.
Frantsilan 11 yrtin ”ihmesalva” on vaelluksilla usein ainoa voide, jota kannan mukanani. Käytän sitä niin kuivalle iholle kuin ruhjeisiinkin. Säästän myös tyhjän purkin ja teen siihen omaa pihkasalvaa.
Frantsilan hammastahna löytyy myös vakiovarustuksestani.
Foodinin marjaisa elektrolyyttijauhe auttaa kehoa nesteytymään.
Teksti: Jenna Kiuru
Kuvat: Piia Perttilä



Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.