Ruohonjuuri ja Luonto-Liitto aikovat pysäyttää luontokadon

“Luontokato ja ilmastonmuutos ovat planeettamme kohtalonkysymyksiä. Jos niitä ei saada ratkaistuksi, maapallo ei säily elinkelpoisena. Suomessa vanhojen metsien ja luonnonmetsien suojelu on yksi tehokkaimmista tavoista taistella luontokatoa vastaan. Siksi Ruohonjuuri antoi lahjoituksen nimenomaan Luonto-Liiton metsäryhmälle”, Ruohonjuuren hallituksen jäsen Laura Räsänen toteaa ja jatkaa: ”Ruohonjuuressa halutaan kantaa kokonaisvaltaista vastuuta ympäristöstä ja metsät kuuluvat olennaisena osana tuohon suureen kokonaisuuteen.” 

Suomen metsäpinta-alasta alle 3 % on vanhoja, luonnontilaisia metsiä - ja luonnontilaisen kaltaisiakin metsiä on enää alle 10 %. Metsien pelastamisella on siis kiire; kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät pitää suojella.

Metsäkartoitukset ovat kustannustehokkain tapa suojella Suomen metsien monimuotoisuutta. Luonto-Liiton metsäryhmä käyttääkin suurimman osan saamastaan lahjoituksesta kuntien ja seurakuntien metsissä tehtäviin kartoituksiin, koska kartoitusten avulla voidaan saada merkittävästi suurempia määriä metsiä suojeluun kuin metsää ostamalla. Yksityismetsän suojelusta saa tällöin METSO-korvausta. METSO-suojelu on yksi valtion keino torjua luontokatoa yksityismetsissä. 

Pienempi osa lahjoituksesta käytetään viestintään, jonka avulla murretaan Suomen metsien tilaan liittyviä myyttejä, kannustetaan ihmisiä suojelemaan metsiä sekä etsimään ja edistämään vaihtoehtoja hakkuille. 

“Lisäksi elo-syyskuussa Ruohonjuuren asiakkaita viedään metsäretkille arvokkaisiin kuntametsiin, joissa Luonto-Liiton metsäryhmän aktiivit opettavat luontoarvojen tunnistamista ja kertovat monimuotoisuuden merkityksestä. Retkillä keskustellaan myös asioista, joita jokainen voi itse tehdä luontokadon pysäyttämiseksi”, Ruohonjuuren asiakaskokemusjohtaja Päivi Korteniemi kertoo. Ruohonjuuressa ollaan vakaasti sitä mieltä, että toiminta luo toivoa. Myös siksi asiakkaita halutaan kannustaa tekemään pieniä tekoja maailman parantamiseksi. “Ruohonjuurelle myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat tärkeäitä asioita. Haluamme konkreettisin teoin muuttaa maailmaa paremmaksi yhdessä asiakkaidemme ja muiden kumppaneidemme kanssa”, Korteniemi lisää.

Suomen metsillä ei mene hyvin

Voimakkaan talouskäytön seurauksena peräti 833 metsälajia ja 76 % metsien luontotyypeistä on uhanalaistunut. Biodiversiteetin kaventuminen ei siis ole pelkästään Amazonin sademetsien kaukainen ongelma vaan luontokato etenee vääjäämättä myös Suomessa; esimerkiksi useiden aiemmin yleisten eliölajien kannat ovat kotometsissämmekin romahtaneet. Vuonna 2019 tehdyn uhanalaisuusarvioinnin mukaan kolmasosa Suomen uhanalaisista eliölajeista elää ensisijaisesti metsissä. 

“Esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaiset ovat uhanalaistuneet. Äitini lapsuudessa hömötiainen oli jokapaikan lintu. Se ei ole vaatelias erikoislaji vaan ihan tavallinen metsälaji, joka tarvitsee pärjätäkseen vanhan metsän kolopuita. Koska niitä ei hakatusta maisemasta löydy, on hömötiaistenkin määrä on laskenut romahdusmaisesti - ja nykyään onkin onnekas, jos sellaisen näkee”, Luonto-Liiton ja Ruohonjuuren yhteisen metsienpelastusprojektinkin puitteissa metsäkartoitusta tekevä Ida Korhonen kertoo.

Myös niinkin tavallisen metsälajin kuin mustikan määrä on vähentynyt merkittävästi hakkuiden ja voimakkaan maankäytön seurauksena. Sen lisäksi, että intensiivinen metsätalous on ensisijainen syy metsän eliölajien uhanalaistumiselle, uhkaavat hakkuut myös soiden ja vesistöjen lajeja. 

Suomen metsäpinta-alasta alle 3 % on vanhoja, luonnontilaisia metsiä - ja luonnontilaisen kaltaisiakin metsiä on enää alle 10 %. Tällä hetkellä vain alle 6 % Suomen metsistä on suojeltu pysyvästi. Suomen luontopaneelin ja Euroopan unionin biodiversiteettistrategian mukaan 30 % metsistä tulee suojella, tästä 10 % tiukasti. Metsien pelastamisella on siis kiire; kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät pitää suojella. Yhtään luonnotilaista tai luonnotilaisen kaltaista metsää ei saa enää hakata.

Metsän monimuotoisuuden merkitys

Metsät ovat monenkirjavia ekosysteemejä, jotka tuottavat happea, sitovat hiiltä ja ovat koti lukemattomille erilaisille elämänmuodoille: eläimille, kasville, sienille, bakteereille ja alkueliöille. Etenkin eri ikäisistä ja eri lajisista puista koostuva luonnonmetsä suorastaan pursuaa erilaisia olosuhteita, joissa elämä voi hehkua. Jokaisessa ikävaiheessa puu on täydellinen jollekin eliölajille -  joskus kuollut, lahoavaa puu onkin metsän tärkein puu. Vanha metsä lahopuineen ja mykorritsaverkostoineen on myös merkittävä hiilivarasto. Hiilensidontaan osallistuu niiden lisäksi ihan koko metsä pienintä ketunleipää ja kaikkein vanhinta aihkimäntyä myöten.

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajikirjon lisäksi myös perimän ja elinympäristön runsautta. Monimuotoisuutta ylläpitävien piirteiden kehittyminen voi kestää satoja vuosia. Kun suurin osa talousmetsistä hakataan noin 80:n vuoden ikäisinä, menetetään valtava määrä suotuisia elinolosuhteita etenkin lajeilta, jotka vaativat vanhaa metsää pärjätäkseen. 

Vanhoista metsistä on paljon iloa myös lajikumppaneillemme; tutkimusten mukaan luontoarvoiltaan monimuotoinen metsä virkistää ihmistä kaikkein parhaiten. Myös metsien mikrobiologinen terveysvaikutus on suurin juuri luonnontilaisissa metsissä. 

Juuriaan myöten hyvän puolella

Vuonna 1982 perustettu, tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävä Ruohonjuuri on yrityksen perustamisesta saakka ollut ekologisen ja eettisen kaupan edelläkävijä. Jo Ruohonjuuren perustamisen yhteydessä linjattiin, että: ”Ruohonjuuren toiminta nojautuu kestävän kehityksen periaatteisiin, joiden mukaan meillä ei ole oikeutta evätä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tehdä niitä asioita, joita meillä on oikeus ja mahdollisuus tehdä tänään”.

Neljäkymmentä vuotta sitten kirjattu toiminta-ajatus on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan: ilmastonmuutos, luontokato ja globaalit konfliktit ovat tulleet osaksi arkeamme. Maailma tarvitsee edelleen pelastajiaan.

Annamme lisätietoja ilomielin: 

Ida Korhonen, Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtaja, metsäkartoittaja: idamari.korhonen@gmail.com, puh. 050-3702907

Päivi Korteniemi, Ruohonjuuren asiakaskokemusjohtaja: paivi.korteniemi@ruohonjuuri.fi, puh. 040 715 5262

Syitä metsien suojelutarpeeseen:

http://www.luontoliitto.fi/metsa/miksi-suojella-metsaa  

Pohjoistuulen metsä -näyttely/ Sanni Seppo ja Ritva Kovalainen:

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/pohjoistuulen-metsa