Kuusenkerkkä: käyttö ja hyödyt

Kuusen vuosikasvainta kutsutaan siis kerkäksi niin kauan kun se on pieni ja vaaleanvihreä. Vartuttuaan kerkkä puisevoituu ja muuttuu lopulta osaksi kuusen oksaa.

Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies) on ollut aina suomalaisille tärkeä puu, jota on hyödynnetty sitkeytensä ansiosta erityisesti rakentamisessa. Kuusi on kulkenut matkassamme koko ihmisen elinkaaren ajan: kuusenoksat ovat porstuassa toivottaneet vieraat tervetulleeksi (ja niihin on toivottu myös pyyhittävän kengät ennen peremäälle astumista) ja myös hautakumpujen päälle on tavattu levitellä kuusenoksia. Kuusi on ollut myös metsänkulkijoille tärkeä suojapaikka, jonka lempeiden oksien alle on voinut käpertyä suojaan sateelta. Etenkin joulun seutuvilla kuusta on käytetty koristamiseen, josta joulukuusi on tietysti tunnetuin esimerkki.

Kuusta on arvostettu pyhänä puuna, jonka ravinteikkaat kerkät ovat keväisin virvoittaneet nuutuneet kehot ja mielet. Koivunmahlan ohella kuusenkerkät ovat entisaikoina tuoneet kaivatun vitamiinilisäyksen pitkän talven päätyttyä. Kuusenkerkät ovat olleet siis yksi niistä salaisista aseista, joilla suomalaisetkin ovat taistelleet vitamiinipuutoksia vastaan.

Kuusenkerkkä - vuoden 2021 rohdoskasvi

Terveyskauppiaiden liitto valitsi kuusenkerkän vuoden 2021 rohdoskasviksi - ja varsin hyvästä syystä. Kerkkä lukeutuu niihin luonteikkaisiin luonnon antimiin, joita suomalaisten soisi sisällyttävän sapuskoihinsa enenevissä määrin.

Kuusenkerkän terveyshyödyt

Rohdosmielessä vanha kansa on perinteisesti hyödyntänyt kerkkää etenkin kylmän kauden haasteiden nujertamiseen; kerkistä keitettyä kuusenkerkkäsiirappia on kunnioitettu keuhkojen ylimpänä ystävänä ja köhijän kaverina.

Kuusenkerkkäsiirapin vaikutuksista hyötyy tietysti myös nykyihminen - vaikka keittäminen toki tuhoaa suurimman osan kerkkien vitamiineista. Jäljelle keitonkin jälkeen jäävät toki pihka-aineet, jotka hyödyttävät etenkin kylmän kauden haasteiden keskellä.

Näin tehdään kerkistä kuusenkerkkäsiirappia - keittämällä tai keittämättä

Kuusenkerkkäsiirapin valmistaminen on helppoa: kerkkiä kiehutetaan sokerin kanssa, jonka jälkeen kerkät siivilöidään pois. Siirappimainen seos purkitetaan ja on sitten valmista nautittavaksi.

Jos kerkän vitamiineja tahtoo vasiten säästää, voi kerkkäsiirappia valmistaa myös keittämättä. Tällöin kerkät upotetaan sokeriin, niin että ne peittyvät kokonaan. Koko komeus jätetään auringonvaloon vähintään viikon ajaksi, jolloin nesteiden uuttuessa lopputuloksena on siirappimaista seosta, josta sitten kerkät siivilöidään pois. Valmis siirappi purkitetaan ja käytetään parin viikon kuluessa - kiehuttamatta valmistettu kuusenkerkkäsiirappi ei nimittäin säily kovin kauaa.

Jos tavallista sokeria tahtoo välttää, voi kuusenkerkkäsiirapin uutta myös hunajaan, jolloin hunajaa laitetaan niin paljon, että kerkät peittyvät ja muu homma hoidetaan samoin kuin sokerin kanssa askaroitaessa.

Pakastaminen on paras tapa säilöä kerkkiä kotikonstein

Kerkkäapajia katsasteltaessa kannataa muistaa se, ettei kerkkien keruu kuulu jokamiehenoikeuksiin; kerkän saalistamiseen tarvitaan siis maanomistajan lupa.

Kerkkiä alkaa putkahdella puusta toukokuussa ja niiden keräysaika on lyhyt - vain 1-2 viikkoa. onen mielestä kerkät ovat maukkaimmillaan suoraan puusta popsittuna; pitkän talven jälkeen kerkkäherkku todellakin tuntuu virvoittavan sekä nuutuneen kehon että mielen. Maultaan raikkaan ntensiivisen, sitrunamaisen pirteäksikin kuvailtu kerkkä maistuu elinvoimalta ja uudelta alulta!

Itsekerättyjä kerkkiä on helpointa säilöä pakastamalla, koska kotikonstein kuivaaminen tuppaa viemään kerkistä  ainakin enimmät aromit ja vihreän värin. Pakastettua kerkkää voi käyttää tuoreen kerkän lailla esimerkiksi  teeksi, smoothieseen, keittoruokiin tai vaikkapa riistan maustamiseen.

Sekä tuoreesta että pakastetuista kerkistä voi väsätä pestoa esimerkiksi laittamalla puolet nokkosta ja puolet kerkkää. Pesto-ohjeen voit napata tämän jutun lopusta.

Kuusenkerkkiä voi myös uuttaa alkoholiin, jos tahtoo tehdä kylmän kauden erikoishaasteet nujertavaa tinktuura. Tällöin kerkät laitetaan lasipurkkiin ja niiden päälle kaadetaan kirkasta alkoholia. Seoksen annetaan uuttua kahden viikon ajan, jonka jälkeet kerkät siivilöidään pois ja uute on valmista nautittavaksi.

Kuusenkerkän ravitsemushyödyt

Kuusenkerkkä on varsinainen C-vitamiinipommi, eikä puhe pohjoisesta superfoodista ole todellakaan tuulesta temmattu.

Suomessa Luonnonvarakeskus (LUKE) tutki kuusenkerkkää kolmen vuoden ajan 2017-2020. Tutkimuksen tärkeimmät löydökset olivat:

• kuusenkerkässä on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja
• pakastekuivaus säilyttää parhaiten kuusenkerkän ravinteet
• kuusenkerkissä tai siitä valmistetussa jauheessa ei ole raskasmetalli- tai torjunta-ainejäämiä ja mikrobiologinen laatu on erinomainen

Kiteytyksen tutkimuksestaan voi lukaista tästä!

Kerkkä-kuusenkerkkäjauhe tuo ympärivuotiseen käyttöön kerkän parhaat puolet

Jos kerkkää ei kerkiä keräämään, kannattaa kutsua keittiöönsä Arctic Warriorsin pakastekuivattu Kerkkä-kuusenkerkkäjauhe. Etuna tässä vihreässä puhtipulverissa on se, että pakastekuivauksessa Luonnonvarakeskuksenkin tutkimuksen mukaan kerkän vitamiinit säilyvät erinomaisesti ja muutkin arvokkaat ainesosat ovat visusti tallessa.

Myös kerkän väri, tuoksu ja maku säilyvät loistavasti pakastekuivauksessa - jauheen maku on siis todella lähellä ihan tuoretta kerkkää. Ympärivuotisesti voi siis nauttia kerkän iloista Arctic Warriorsin kerkkäjauhetta hyödyntämällä.

Pakastekuivatun kerkkäjauheen etuna on myös sen monikäyttöisyys: pulveria voi putkauttaa varsin vaivattomasti vaikkapa jogurttiin, viiliin, puuron päälle, leivontaan, lettuihin - ja oikeastaan ihan kaikkeen mahdolliseen.

Nokkos-kuusenkerkkäpesto, vegaaninen

• 2,5 dl tuoreita nokkosia
• 2,5 dl tuoreitakuusenkerkkiä
• 2 dl cashew-pähkinöitä
• 1 dl oliiviöljyä
• 1/2 tl - maun mukaan suolaa
• 2 tl sitruunamehua
• 1/2 dl oluthiivahiutaleita

Liota cashew-pähkinöitä ainakin tunnin ajan (mielellään jopa yön yli). Kaada pähkinöistä sitten vesi pois ja huuhtaise ne.

Huuhtele tuoreet nokkoset juoksevassa vedessä ja kiehauta niitä kattilassa muutaman minuutin ajan. Laita cashew-pähkinät, kiehautetut nokkoset, oliiviöljy, suola ja sitruunamehu astiaan ja sauvasekoita tasaiseksi tahnaksi. Jos tahna on liian paksua, lisää vettä tarvittava määrä. Lisää lopuksi sekaan vielä oluthiivahiutaleet ja sekoita tasaiseksi. Tarkasta suolapitoisuus ja lisää suolaa tarvittaessa.

Nauti pastan kaverina tai vaikkapa levitteen leivän päällä.

Kuusenkerkkäletut (ohje 6-8 letulle)

• 5 dl (rasvaista) kaurajuomaa
• 3 ½ dl spelttijauhoja tai tattarijauhoja
• ½ tl suolaa
• 1 rkl Kerkkä-kuusenkerkkäjauhetta
• + paistamiseen oliiviöljyä

Sekoita jauhot, suola ja KERKKÄ-kuusenkerkkäjauhe keskenään. Lisää kaurajuoma joukkoon pienissä erissä huolellisesti sekoittaen. Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja paista taikina letuiksi. Tarjoile lisukkeena esimerkiksi tuoreita puolukoita tai puolukkahilloa.

Kerkkälettujen resepti: Arctic Warriors