Aito vanilja valloittaa!
Vaniljan (Vanilla planifolia) alkuperäinen kasvupaikka on nykyisen Meksikon alueella, jossa tuo rakkauden tunnettakin kohottavaksi ylistetty mauste oli sulostuttanut atsteekkien elämää jo ammoisista ajoista saakka. Vaniljaa ylistäneet atsteekit nimittivät vaniljan palkoa "tlilxochid:ksi" eli mustaksi kukaksi viitaten täten kuivatun vaniljapavun tummaan väriin. Atsteekkien viides hallitsija Montezuma tapasi kulautella vaniljaista juomaa, joka oli kohotettu kuninkaallisen palsamin asemaan. Vaniljaan viehtynyt Montezuma vaati jopa vaniljapapuja veroina kansalta.
Atsteekkien valtakunnan tuhoamisen jälkeen, Hernan Cortésin tekemien löytöretkien tuoksinassa vanilja siis saapui Eurooppaan. Varsinainen vaniljakuume puhkesi, kun huhu tuon eksoottisen kasvin sukuviettiä kiihottavista ominaisuuksista levisi valtaapitävien ja ylimystön keskuudessa. Myös esimerkiksi Aurinkokuninkaaksi sanottu Ludvig XIV ihastui vaniljaan ikihyviksi. Hän palkkasi jopa puutarhurin kasvattamaan vaniljaa omassa kasvihuoneessaan.
Vanilja on orkideakasvi, joka kasvaa isäntäkasvin päällä. Aurinkokuninkaan puutarhuri sai kukan kukkimaan, mutta vaniljatankoja ei näkynyt. Vaniljattomuudesta kiukustunut kuningas karkotti puutarhurinsa maanpakoon Madagaskarille, jonne tarhuri otti vaniljan taimia mukaansa. Ja näin alkoi vaniljan tarina.
Madagaskarilla ja Komorin saarilla on vaniljalle erittäin suotuisa kasvuympäristö - ja juurikin siis sieltä onkin lähtöisin laadultaan ylivertaiseksi ylistetty Bourbon-vanilja.
Miksi vanilja on niin arvokasta?
Vaniljan sanotaan olevan sahramin jälkeen maailman toiseksi kallein mauste. Mutta miksi niin on? Ennen kuin vanilja on valmista nautittavaksi, tarvitaan ihmistä moneen otteeseen.
Vaniljamausteen tuottaminen on erittäin työvoimavaltaista - ja juurikin siksi vanilja on niin arvokasta. Hintaan vaikuttaa olennaisesti tietysti myös vaniljasadon onnistuminen.
Vanilja kukkii vain yhden päivän aamuna vuodessa, auringon noususta keskipäivään asti. Sinä aikana kukka on heldelmöitettävä. Vaniljan alkuperäinen pölyttäjähyönteinen on sukupuuton partaalla ja siksi joka ikisen vaniljankukan pölyttää ihminen tikun avulla.
Meksikossa on luomutilojen yhteishankkeena menossa sademetsän ennallistamisprojekti. Tähän kuuluu myös vaniljan alkuperäisten pölyttäjähyönteisten jäljellä olevien kantojen suojeleminen ja hyönteisten kasvattaminen, jonka jälkeen niitä vapautetaan metsään. Ennen tämän onnistumista myös Meksikossa vaniljan pölyttää ihminen - käsityönä, yksi vaniljankukka kerrallaan.
Hedelmöittyneestä kukasta kasvaa aikanaan vihreä vaniljapalko. Kestää kuitenkin vielä yhdeksän pitkää kuukautta, ennen lopputulos on se, minkä me tunnistamme vaniljamausteeksi. Kuluvien kuukausien aikana palkoja fermentoidaan ja ne pidetään vuoroin auringossa, vuoroin kankaaseen kiedottuna varjossa. Vaniljanpalkoja lajitellaan useita kertoja niiden ominaisuuksien mukaisesti eri luokkiin. Jokainen palko siis "synnytetään" ja arvioidaan monta kertaa ennen markkinoille lähettämistä.
Luomutuotannossa huolehditaan vaniljan isäntäkasvin ravinnetarpeesta maaperään sekoitettavalla kasvilehtikompostilla. Komposti lisää samalla maaperän humuspitoisuutta, joka sitoo itseensä vettä. Tropiikin rankkasateissa ilmava humuskerros pystyy imemään itseensä suuren määrän vettä, eikä näin virtaava vesi vie pinnalta kaikkia ravinteita mennessään. Vastuullisessa vaniljantuotannossa taistellaan siis eroosiota vastaan.
Bourbon-vanilja itsessään on eräänlainen jäljitettävyystakuu. Kun vanilja on bourbonia, tiedetään vaniljan lajike ja sekä kasvatus- että jalostuspaikka.
Vanilja on herkkä kasvi ja katovuodet ovatkin sen sadon suhteen valitettavan yleisiä. Vaniljan hinta heijastaa suoraan sadon laajuutta ja laatua - mutta toki myös kysyntä vaikuttaa siihen. Kun Coca Cola lanseerasi vuonna 2005 vaniljakolansa, Cola Cola Company osti melkein koko maailman vaniljan itselleen turvatakseen raaka-aineen saatavuuden ja estääkseen kilpailijoitaan kopioimasta juomaideaa.
Ruohonjuuressa myydään laadukkaita luomuvaniljoita, joista kuuluisin lienee Rapunzel-sarjan Bourbon-vanilja. Rapunzel hankkii vaniljansa sopimustilalta yli 30-vuotisen yhteistyön tuloksena. He maksavat vaniljasta tuottajille oikeudenmukaisen hinnan, jonka turvin sopimusyhteistyö jatkuu kilpailevista vaniljanostotarjouksista huolimatta.
Anna vaniljan vietellä!
Vaniljan lempeä leiskauttavien ominaisuuksien sanotaan korostuvan, kun sen yhdistää kaakaojauheeseen. Vaniljainen kaakaojuoma tai vaniljalla maustettu suklaa saattaa siis saada sydämet sykkimään - etenkin, jos olosuhteet siihen ovat muutenkin otolliset.
Vaikka aito vanilja on arvokasta, ei vaniljahommissa kannata pihtailla. Synteettinen vanilja (vaniliini) on huijaustuote, jota valmistetaan ligniinistä, joka on paperiteollisuuden sivutuote. Vaniljan tuoksuista uutetta saadaan myös majavan perärauhasen eritteestä.
Peräti 98 prosenttia kaikista maailman vaniljaiselta maistuvista väsäelmistä ei sisällä aitoa vaniljaa, vaan huomattavasti tätä halvempaa, synteettistä vaniliinia.
Aito vanilja on aito vanilja - ja elämyksellisyydessään ihan omassa ulottuvuudessaan. Kun on kerran aitoa vaniljaa maistanut, ei feikkivaniljoita enää päästä keittiöönsä.
Henkilökuntamme suosittelee:
”Rapunzelin aito Bourbon-vaniljajauhe on pehmeän makuista, ja pienikin määrä jauhetta riittää tuomaan makua esimerkiksi aamukahviin, smoothieen tai leivontaan. Aamu on ihana aloittaa vaniljan tuoksulla!”- Emilia