Villiyrteillä virtaa kevät-detoxiin

Parhaimmat rohdot kehon kevätsiivoukseen löytyvät uuteen vuodenaikaan heräilevästä lähiluonnosta.

On kevät; routa sulaa, vesi valuu  ja maa litisee. Uusi vuodenaika näkyy myös kehossa sulamista muistuttavana vuotona nenässä, ihon ärtymisenä, hengityksen rohisemisena ja allergioina. Myös mieli saattaa tuntua alkukeväästä sumuiselta, kun valon määrä lisääntyy pitkän pimeän jakson jälkeen.

Talvella tekee tyypillisesti mieli raskaita ja makeita ruokia, mutta keväällä niiden kerryttämät tukokset halutaan liikkeelle. Ayurvedan mukaan allergiaoireet ja tukkoisuus ovat merkkejä siitä, että kehoa ja mieltä ei ole avustettu tarpeeksi puhdistautumisessa.

Luonto tunnetusti tietää, mitä kulloinkin tarvitsemme, sillä sulavan maan seasta puskee esiin sisukkaimmat apurit kehon kevätsiivoukseen – villiyrtit. Monet niistä tunnetaan kansanperinteessä voimakkaina detox-rohtoina ja voimakasveina.

Puhdistavat villiyrtit apuna kevät-detoxiin
Helpoin tapa aloittaa villiyrttien käyttö on maustaa niillä suosikkiruokiaan ja valmistaa niistä teetä. Voikukkaa on pidetty kansanperinteessä maksarohtona.

Voikukka

Voikukka on todellinen supervihannes, jonka lehdillä on virtsaneritystä ja ruuansulatusta edistävä vaikutus. Kansanperinteessä voikukkaa on käytetty maksarohtona. Voikukka sisältää karoteenia, A-, B-, C-, K- ja D-vitamiinia, beetakaroteenia ja runsaasti rautaa, jopa moninkerroin enemmän kuin pinaatti.

Voikukasta soveltuu käytettäväksi koko kasvi. Lehdet sopivat sellaisenaan salaattiin tai leivän päälle. Pinaatin tavoin niitä voi käyttää erilaisissa paistoksissa, keitoissa, piirakoissa, pitsoissa ja muhennoksissa. Voikukanlehdistä voi hauduttaa detox-teetä.

Suomessa kasvaa puolituhatta voikukkalajia, mutta sahalaitaisimmat lehdet omaavat ovat niistä kaikkein antioksidanttipitoisimpia – tosin myös hieman kitkerämpiä kuin sileälaitaiset, joten ne kannattaa surauttaa esimerkiksi vihersmuutin sekaan.

Voikukanjuurista on perinteisesti valmistettu sikuria muistuttavaa juomaa. Mykerönuput sopivat käytettäväksi kapriksien tapaan ja kukilla voi koristella jälkiruokia tai maustaa ja värjätä omatekoista, ruuansulatusta hellivää komputsaa.

Huom! Voikukanjuurien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. Kukkia ja nuppuja kannattaa kerätä vain sieltä täältä ja jättää suurin osa niistä mehiläisten hunajakasveiksi.

Nokkonen

Voikukan tavoin nokkonen on virtsaneritystä lisäävä ja ruuansulatusta tehostava vihannes, mutta se tunnetaan myös vastustuskykyä tehostavana ja verta puhdistavana rohtona.

Elias Lönnrot kertoo Flora Fennica -teoksessaan nokkosen soveltuvan muun muassa keuhkotaudin hoitoon, ja kasvin siemenistä hän kehottaa valmistamaan matolääkettä. Siemenet tunnetaan kansanperinteessä myös lemmenpuuhien piristäjinä, pohjoisen viagrana. Ulkoisesti nokkosta on käytetty erilaisten ihottumien ja allergisen ihon hoidossa.

Nokkonen voittaa muut vihreät vihannekset ravintoainevertailussa ylivoimaisesti. Se sisältää mainion määrän A-, C-, E- ja K-vitamiinia, rautaa, kaliumia, mangaania ja kalsiumia. Kasvin siemenet sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja, runsaasti E-vitamiinia, piitä ja magnesiumia.

Tänä keväänä puhdistuskuurin resepteissä vain mielikuvitus on rajana, sillä nokkosta voi voikukan tavoin käyttää ruuanlaitossa monipuolisesti. Siitä voi valmistaa suussa sulavaa pestoa, ja se tuo mukavia uusia vivahteita yrttiöljyihin ja -suolaseoksiin.

Vinkki! Villiyrttisuolaa kannattaa ripotella puhdistuskuurilla myös veden sekaan, sillä suolan ja villiyrttien sisältämät elektrolyytit, kuten magnesium, natrium ja kalium, pitävät huolta kehon mineraalitasapainosta. Sopii myös ketogeenista ruokavaliota nuodattaville elektrolyyttijuomaksi!

Luonto tunnetusti tietää, mitä kulloinkin tarvitsemme, sillä sulavan maan seasta puskee esiin sisukkaimmat apurit kehon kevätsiivoukseen – villiyrtit.
Villiyrttejä voi käyttää loistavasti myös ulkoisesti tehostamaan ihon puhdistumista ja rauhoittumista. Nokkonen sopii erityisen hyvin ärtyneen ja allergisen ihon hoitoon.

 

 

Ruusujuuri

Ruusujuuri kasvaa Lapin tunturipurojen ja -jokien varsilla sekä kivikkoisilla soilla, joilla talvet ovat ankarat ja kesäyöt valoisat. Uniikeista kasvuolosuhteista on hyötyä, sillä niiden ansiosta kasvi pystyy tuottamaan valtavan joukon erilaisia terveyteen vaikuttavia tehoaineita.

Ruusujuurta pidetään adaptogeenisena rohdoskasvina, jonka sanotaan lisäävän psyykkistä ja fyysistä kestävyyttä, kohentavan stressinsietokykyä ja yleiskuntoa sekä auttavan kestävyyttä vaativissa urheilusuorituksissa.

Ruusujuuritee on myös oiva apu kevään flunssakaudella vastustuskyvyn vahvistamiseen ja yleiseen jaksamiseen. Kasvilla on voimakkaasti piristävä vaikutus; lehdet sisältävät C-vitamiinia noin 33mg/g ja juurakko 12mg/g. Kasvin sanotaan kirkastavan jopa alakuloista mieltä, vähentävän masennusta ja väsymystä sekä lieventävän ahdistuneisuutta.

Kansanperinteessä ruusujuurta on käytetty myös lemmenrohtona. Vaikka kasvia ei suositella raskaana oleville, raskautta suunnitteleville siitä voi olla apua.

Kuivatusta ruusujuuresta on helppo valmistaa jumalaisia juomia, kuten teetä tai komputsaa. Sitä voi lisätä smuutin sekaan tai ripotella puuron ja jukurtin päälle. Ruusujuuresta voi valmistaa myös herkullisia energiapalleroita.

Koivu

Kansallispuumme koivu on todellinen moniottelija, sillä jo ennen lehtien puhkeamista siitä voi valuttaa mahlaa. Koivunmahla on täydellinen puhdistuskuuri- ja urheilujuoma, sillä se sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita hyvin imeytyvässä muodossa. Raikas ja aavistuksen makea koivunmahla lisää myös virtsaneritystä ja pistää siis nesteet liikkeelle. 

Heti, kun mahlakausi loppuu, koivu putkauttaa esiin silmut, jotka ovat pullollaan immuniteettia vahvistavaa ja piristävää C-vitamiinia. Koivunlehtiä voi hyödyntää vielä silmuvaiheen jälkeenkin persiljan tavoin mausteena ruuanlaitossa, detox-teenä ja muissa juomissa. Puhdistuskuurin ei välttämättä tarvitse tänä keväänä tarkoittaa herkuista luopumista, sillä tuoreista koivunlehdistä voi valmistaa myös taivaallista sorbettia. Tuoreet lehdet sisältävät C-vitamiinia noin 140–240mg/100g. 

Mahlan tavoin myös koivunlehtien sisäinen käyttö lisää virtsaneritystä ja niistä valmistettua yrttiteetä on perinteisesti käytetty puhdistuskuuriluontoisesti, yhtäjaksoisesti korkeintaan viikon kerrallaan.

Huom! Koivunmahlan valuttamiseen ja koivunlehtien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. Koivunlehteä ei suositella raskaana oleville eikä diabeetikoilla mahdollisen nopean verensokerin alenemisen vuoksi.

Teksti: Pauliina Toivanen

Kuvat: Annika Hannus

Oletko sinä jo hurahtanut villiyrtteihin?

Helsinki Wildfoodsin järjesteämillä Ruohonjuuren villivihannesretkillä villiyrtteihin ovat halunneet tutustua niin teini-ikäiset, aikuiset, miehet, naiset, perheet, kaupunkilaiset, maaseudulla asuvat, työssäkäyvät, työttömät, eläkeläiset, urheilijat, vegaanit kuin sekasyöjätkin. Luonnonyrtit sopivat useimpiin ruokavalioihin ja elämäntyyleihin, joten lähde sinäkin kanssamme tutustumaan villiyrttien kiehtovaan maailmaan tai kertaamaan jo aikaisemmin oppimaasi.

RETKIEN AJANKOHDAT:

SELLO (Laajalahden rantaniitty)
12.5. klo 17.30-20

TRIPLA (Helsingin keskuspuisto)
21.5. klo 17.30-20

KAMPPI (Seurasaari)
26.5. klo 17.30-20
2.6. klo 17.30-20 JATKOKURSSI

ISO OMENA (Toppelund)
3.6. klo 17.30-20
10.6. klo 17.30-20

REDI (Mustikkamaa)
28.5. klo 17.30-20

Minimiosallistujamäärä 6 ja maksimiosallistujamäärä 15. Retken hinta: 39 €/hlö (alle 10-vuotiaat lapset ilmaiseksi).

Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään viikkoa ennen retkeä osoitteeseen: workshops@helsinkiwildfoods.com

Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet tapaamispaikalle saapumiseen ja tietoa retkelle tarvittavista varusteista. Saavuthan tapaamispaikalle ajoissa. Retkiä ohjaavat biologi ja keruutuoteneuvoja Anna Nyman sekä luonnonyrttineuvojat Pauliina Toivanen ja Annika Hannus.