Supermarket Survival: Ravintotiheillä valinnoilla roskaruokaa vastaan

Voiko ravintoansa rikastamalla vapautua höttöhiilareiden hamuamisesta ja turhien kaloreiden puputtamisesta? Lue lisää tästä jutusta!

Supermarket survival-kirjan kirjoittanut Olli Posti on jo pitkään puhunut siitä, että kun ruokavalioon alkaa lisätä ravintotiheämpiä ja puhtaampia aineksia, roskaruokamieliteot jäävät pois kuin itsestään. Mihin tämä perustuu?

– Lääkäri-äitini opetti minulle jo ihan pienenä poikasena, että ihmisellä voi ajatella olevan erinäisiä ”ravinnevarastoja”. Kun joku niistä on vajaana tai tyhjänä, keho haluaa täyttää sen. Esimerkiksi jos minulla on vajausta magnesiumista, minun saattaa alkaa tehdä mieli suklaata. Miksi? Koska suklaassa on magnesiumia. Tämä on tietenkin hirmuisen yksinkertaistettu esimerkki, mutta idea on silti todellinen. Mitä, jos syön koko ikäni tehoviljeltyä ja raffinoitua ruokaa, jossa on vain pienenpieni murto-osa niistä ravinteista ja ravinnetasoita joita siinä tulisi olla? Vaikka makunsa menettäneeseen ruokaan lisättäisiin kuinka paljon lisäaineita, makeuttajia ja arominvahventeita, ei se silti koskaan tee meitä ihan oikeasti kylläiseksi.

– Todella moni kaveri on tässä yli kymmenen vuoden aikana löytänyt ihan uudenlaisen todellisuuden tutustuttuaan ravnnetiheään ja kattavasti ravitsevaan ruokaan. Häiritsevät mielihalut ovat yksinkertaisesti poistuneet. Ja silloinkin kun jotain alkaa tehdä mieli, eli tulee ihan oikeasti nälkä, sen osaa täyttää jollain aidosti ravitsevalla, vanhaan elämään kuuluvien E-koodihöttöjen sijaan.

– Tottakai elämä on elämää, ja minäkin löydän itseni kaikenlaisista tilanteista vaikka minkälaisten ruokien tai juomien äärestä. Ei kaikki ole koko ajan biodynaamista luomua pientilalta. Kehoni on kuitenkin saanut jo maistaa sitä parempaa ruokaa, ja sen takia kehoni tulee aina kaipaamaan, etsimään ja hakemaan sitä ihan ajattelemattakin. Vaikka joku pakottaisi minut syömään nyt viikon ajan pelkkää karkkia ja roskaruokaa, en jäisi koukkuun, vaan kehoni veisi minut pian taas niiden ruokien äärelle jotka yksinkertaisesti maistuvat paremmalle.

– Keskimääräinen länsimainen tehotuotettua teollisuusruokaa nauttiva ihminen elää ainakin jonkinasteisissa ravinnevajauksissa. Ja siksi meillä on aina nälkä. Sami Sundvik usein kertoo teettäneensä sadoilla asiakkailla kattavia verikokeita MDD-laboratoriossa. Asiakkaista suurin osa on ollut ”terveitä” tai ”perusterveitä”, vailla mitään sen kummempia vaivoja. Jokaisella heistä on testien perusteella ollut merkittävää puutetta ainakin joistain ravinteista. Ja tämäkin koskee vain niitä ravinteita mitä osaamme tällä hetkellä riittävän luotettavasti mitata verestä. Entä ne kymmenet tuhannet muut fytoravinteet, mitä oikeasti hyvin hoidettu ekosysteemi tarjoaisi, mutta paraskaan monokulttuuripelto ei tarjoa tuoreimmillaankaan?

–  Onneksi kukaan ei voikaan olla täydellinen. Mutta kaikkien olisi hyvä kokea, miltä tuntuu olla todella kylläinen ja niin syvästi ja kokonaisvaltaisesti ravittu, että ajatuskin karkkihyllystä korkeintaan naurattaa. Kun sen kokee, alkaa katsoa koko ympäröivää yhteiskuntaa ihan eri silmin. Toisten kansalaisten sokeriaddiktiokäyttäytyminen alkaa näyttä omituiselle – tai sen ehkä huomaa ensimmäistä kertaa, kun ei itse ole enää samassa keinoruokakierteessä. Se on vähän sama, kuin jos olisi koko ikänsä kärsinyt läheisriippuvuutta, ja sitten löytää sisältään ja maailmasta niin paljon autuutta, ja onnellisuutta, ettei enää koekaan tarvitsevansa jotain täytettä. Sitten pääseekin käsiksi vielä rikkaampiin nautintoihin, kun mitä aikanaan riippuvuuskierteessä olisi osannut toivoakaan. Riippuvuuden katkettua ja tarpeiden täytyttyä kestävämmällä tavalla, ei nautinto elämästä mihinkään häviä, vaan paranee, vapautuu ja yleensä myös monipuolistuu. Voin alkaa käyttämään rakentavasti ja tarkoituksenmukaisesti kaikkea sitä, mikä ennen käytti ja kulutti minua.

–  Ei tarvitsisi pelätä halvan oluen menettämistä, jos olisi vaihtoehtona juoda maailman parhaita juomia ilman huonoa oloa. Joskus olemme liian rakastuneita vanhoihin tapoihimme emmekä halua myöntää miten hölmö juttu se kemiallisesti keinovärjätty karkki tai arominvahventeilla siedettävänmakuiseksi manipuloitu pringles on. Onneksi parempaan tutustumisesta tulee helpompaa, kun yhä useammat jokatapauksessa jo kiinnostuvat niistä paremmista valinnoista. Tässä Ruohonjuuren kaltaiset paikat jatkuvasti luovat sitä tulevaisuutta, mitä muut voivat inspiroituneina seurata.

Supermarket Survival-kirja ennakkomyynnissä Ruohonjuuren verkkokaupassa >>