Ravintorikas hamppu on sydämen asia!

Mikä tekee hampusta tekee ensiluokkaisen evään? No sen ravinnetiheys tietysti!

Hirvikorpi hampputuotteet
Asko Hirvikorpi viljelee hamppua Huittisilla. Hirvikorven hampputuotteet ovat yli kymmenen vuoden ajan rikastuttaneet lukuisien Ruohonjuuren asiakkaiden ruokavaliota.

Rakkaalla lapsella on tunnetusti  monta nimeä: Hamppua (Cannabis sativa) on tituleerattu mm. seuraavasti: ”Täydellinen ruoka” , Maailman kokonaisin ruoka-aine”, “Tulevaisuuden superruoka” ja “Köyhän taivas”.

Syitä nimityksiin on kosolti, mutta ylimmäiseksi esiin nousee hampun kustannustehokkuus ravinnon rikastuttajana – moniin muihin superfoodeihin verrattuna hampunsiemenet keventävät kukkaroa varsin vaatimattomasti.

Kymmenisen vuotta sitten hampunsiementen ja niistä puristetun hamppuöljyn suosio oli Ruohonjuuressa huomattavan suurta. Sittemmin muut mahtimurkinat jättivät hampun hyödyt varjoonsa mutta nyt hamppu näyttää ampaisevan taas uuteen kukoistukseena. Eikä ihme: monenlaisten hamppuelintarvikkeiden suosio on maailmallakin räjähtänyt viimeisen vuoden aikana.

Hampun tuottaminen on ihmiskuntamme vanhimpia teollisuudenaloja ja sen juuret ulottuvatkin lähes kymmenen tuhannen vuoden päähän, aina babylonialaisten ja sumerialaisten aikakaudelle. Hampun viljely on luultavasti alkanut Koillis-Kiinassa ja Kaakkois-Siperiassa 4200-3200 eKr, jonka jälkeen skyytit toivat kannabiksen käytön Itä-Eurooppaan noin 700 eKr.

Hamppukasvin hyödyntämisellä on varsin pitkä ja monipuolinen historia, joka juontaa juurensa lähes kymmenentuhannen vuoden päähän, aina babylonialaisten ja sumerialaisten aikakaudelle. Hampun viljelykään ei ole mikään uusi juttu: sen katsotaan alkaneen Koillis-Kiinassa ja Kaakkois-Siperiassa jo 4200-3200 ennen ajanlaskun alkua.

Vanhastaan hamppua hyödynnettiin niin ravintona, lääkkeenä kuin esimerkiksi paperin, köysien, purjekankaiden kuin vaatteidenkin valmistusmateriaalina.

Impolan kasvitila
(Kuva: Martti Heikkilä) Kaija-Leena ja Kaarlo Impola alkusyksyn hamppupellolla. Impolan Kasvitila sijaitsee rauhallisella maaseudulla Sastamalassa.

Hampunsiementen hyödyt terveyden tukena

Monet Ruohonjuuren asiakkaat tietävät hampun olevan yksi planeettamme  monipuolisimmista superfoodeista.

Pikkuruiset hampunsiemenet ovat ravintoaineita pullollaan – proteiiniakin niissä on peräti 25 prosenttia. Mainitsemisen arvoista on myös se, että hampun proteiinit ovat erittäin hyvin imeytyviä eikä niiden hyödyntämiseen tarvita kypsennystä tai liotusta, kuten papujen kanssa pakerrettaessa.  Yli 65% hampunsiemenen proteiineista on loistavasti imeytyvää edestiiniä. Loput 35% on albumiinia, joka on myös äärimmäisen hyvin imeytyvä proteiinityyppi. Hampunsiemenet sisältävät kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.

Hiilarikoostumukseltaankin hampunsiemenet ovat fiksu valinta: siementen sisältämistä hiilihydraateista 2% on sokereiden muodossa ja huikeat 6% kuidun muodossa.

Esimerkiksi ihonsa hyvinvoinnista kiinnostuneet ilahtuvat varmasti siitä, että hampunsiemen on E-vitamiinipommi sisältäen sitä kolmisen kertaa enemmän kuin vaikkapa varsin ravinnetiheä pellavansiemen.

Hampunsiemenessä pelmuaa myös aimo kimara lesitiiniä, josta solukalvomme muodostuvat.

Tiesitkö, että hampunsiemen sisältää myös klorofylliä eli lehtivihreää?

Murtolan Hamppufarmi
Hamppufarmin maankuulut hamppusnacksit rouskuvat reippaasti myös Ruohonjuuren asiakkaiden suissa. Niiden takana paistattelevat Virve ja Ville Varsinais-Suomen Marttilassa sijaitsevalta Murtolan HamppuFarmilta.

Hamppu tekee hyvää myös sydämelle

Proteiinikoostumuksensa lisäksi hamppu on tullut suosituksi ensiluokkaisten rasvojensa ansiosta. Hamppuöljyssä tehoaineena temmeltelee gammalinoleenihappoa (GLA) ja stearidonihappoa (SDA). Rasvahappojen omega-6 ja omega-3 suhde on sangen suotuisa: 2,5:1 eli sama kuin terveessä ihmiskudoksessa.

Hampunsiemen onkin mitä mainioin  välttämättömien rasvahappojen lähde. Hampun tuikitärkeät ja terveelliset rasvahapot tukevatkin mm. sydän- ja verenkiertoelimien toimintaa.  Hampun antiokdisanttisesti toimivat rasvahapot torjuvat tulehdusta kropassa. Välttämättömät rasvahapot ovat tärkeää ravintoa myös iholle, aivoille ja silmille.

Kuinka hampunsiemeniä käytetään?

Pikkuisen pähkinäisiltäkin maistuvia hampunsiemeniä voidaan käyttää varsin monipuolisesti: esimerkiksi salaateissa, keitoissa, leipätaikinoissa tai smoothiessa. Niitä voi myös oikein oivallisesti ropsautella ruoka-annoksen tai puurokin päälle – ja napostella sellaisenaan tai paahdettuina (ja tamarilla maustettuina).  

Muiden siementen tapaan hampunsiemenet olisi hyvä liottaa ennen käyttöä, jotta niiden sisältämien entsyyminestäjäaineiden toiminta saadaan neutraloiduksi. Liotus tapahtuu vedessä 4-8 tunnin ajan (esimerkiksi yön yli), jolloin siemenet pehmenevät sopivasti.

Jos hampunsiementen ravitsemukselliset hyödyt tahtoo maksimoida, ne kannattaa idättää (tai hankkia Ruohonjuuresta valmiiksi idätettyjä hampunsiementuotteita, joita löytyy Hamppumaa-sarjasta).

Hamppuöljyä voi käyttää salaatinkastikkeita tai smoothieitakin ryydittämässä – tai ravintolisän omaisesti nauttimalla sitä ruokalusikallisen kerrallaan. Paistamiseen hamppuöljyä sitä vastoin ei tule ollenkaan käyttää.

Hamppuöljyä atooppiselle iholle sisäisesti ja ulkoisesti

Moni Ruohonjuurenkin asiakas on saanut hampunsiemenöljystä apua atooppisen ihonsa hyvinvoinnille. Tehokkainta on nauttia hampunsiemenöljyä sekä sisäisesti (esimerkiksi ruokalusikallinen päivässä) ja levittää sitä ihoöljyn tapaan ulkoisesti iholleen.  

Hamppuöljyä kannattaa levittää suihkun jälkeen pyyhekuivalle iholle, jolloin se imeytyy ihoon varsin vaivattomasti.

 

Osta hampputuotteita Ruohonjuuren verkkokaupasta >>