Rauhaa ja raukeutta villiyrteistä

Suomalaisista luonnonantimista valmistettu yrttitee kuiskuttelee kesäisiä tuoksumuistoja pimeneviin syysiltoihin ja vie lempeästi unten maille.

Maitohorsman kukat tuovat kaunista väriä erilaisiin teesekoituksiin, jälkiruokiin ja muihin juomiin. Vanha kansa seurasi maitohorsman kukista kesän etenemistä. Kukkien jälkeen tulee valkoiset haivenet, jotka enteilevät kesän lopusta.

Villiyrtit ovat ihmeellisiä luonnonaarteita. Ne tarjoavat helpotusta silloin, kun mieli tarvitsee kirkastusta tai keho puhdistusta mutta auttavat myös levottomuuteen, jännittyneisyyteen ja unettomuuteen.

Kansanperinteessä unille painumista ja rentoutumista on siivitetty nauttimalla illalla lämmintä yrttiteetä. Rauhoittavista yrteistä voi valmistaa myös lumoavan tuoksukylvyn käsille, jaloille tai koko keholle. Lisäksi luonnonyrtit sopivat DIY-kosmetiikan raaka-aineeksi; niillä voi terästää kasvovesiä, hiushuuhteita ja yövoiteita. Yrttisuitsukkeet ja potpurit täyttävät puolestaan makuuhuoneen lempeä tihkuvilla tuoksuillaan.

Maitohorsmanlehti

Maitohorsmanlehdistä on valmistettu perinteisesti teetä ja viherjauhetta. Venäjällä lehdet on tapana hiostaa, jolloin maku muistuttaa hyvin paljon mustaa teetä – ilman kofeiinin tuomia piristäviä vaikutuksia. Juomaa kutsutaan koporjeteeksi.

Maitohorsmasta sopii käytettäväksi koko kasvi juurista kukkaan. Kuivatuista ja jauhetuista juurista voi keitellä kofeiinitonta kahvinkorviketta. Kukista saa teesekoituksiin ja rauhoittaviin jääteejuomiin kauniita pinkkejä sävyjä. Ne ovat myös sieviä koristeita jälkiruokien päällä.

Maitohorsmanlehdet sisältävät hyvän määrän C-vitamiinia, karoteenia, kuituja ja kivennäisaineta. C-vitamiinin vaikutus heikkenee kuumennettaessa, joten illan suussa maitohorsmanlehdet kannattaa nauttia kuumien juomien tai lämpimien ruokien seassa. 

Kasvitieteilijä Elias Lönnrotin Flora Fennica -teoksessa kerrotaan, että maitohorsman loppukesän siemenhaivenet sopivat myös tyynyntäytteeksi ja kehrättynä kynttilän sydämiksi.

Vadelmanlehti

Vadelmanlehdet tunnetaan kansanperinteessä rauhoittavina, rentouttavina ja supistavina. Niitä käytetään pääasiassa erilaisissa teesekoituksissa. Lehtien hiostaminen vahvistaa lehtien viehkeää ja marjaisaa tuoksua ja makua.

Vadelmanlehdet sisältävät parkkiaineita, joiden sanotaan helpottavan ripulia ja supistavan limakalvoja. Raskaina olevien tulee olla vadelmanlehtien kanssa varovaisia, sillä ne voivat lisätä myös kohdun lihasten supistelua. Kansanperinteessä lehtiä kuitenkin käytettiin raskauden loppupuolella synnytyksen käynnistämiseen. Kohdun lihaksia rentouttavista vadelmanlehdistä voi saada apua myös kivuliaisiin kuukautisiin.

Vadelmanlehtiteetä kannattaa keittää iltaisin isompi satsi, sillä teestä tulee jäähdyttyään ihoa pehmittävää, ihon ärsytystä lievittävää ja supistavaa kasvovettä. Vadelmanlehdet sopivat erinomaisesti myös lokoisiin kylpyihin ja täyteläisiin yövoiteisiin.

Kanervankukka

Kanervankukkia, -nuppuja ja nuoria versoja voi käytää niin yrttiteeaineksina kuin erilaisten ruokien koristeina. Kukista valmistettua teetä on pidetty perinteisesti rauhoittavana, mutta myös sen miellyttävä maku lepyttää maistelijansa.

Kanerva saattaa lisätä virtsaneritystä, ja kansanperinteessä sitä on käytetty myös virtsatietulehduksien hoitoon. Vadelmanlehtien tavoin kanervankukat sopivat iltaisin siveltävän kotikosmetiikan valmistukseen ja kylpyihin. Kanerva sisältää arbutiinia, jota käytetään muun muassa couperosan ja ikääntyvän ihon hoidossa.

Kanerva on rohtokasvi, joten sisäisesti sitä tulisi käyttää ainoastaan pienissä määrin. Kanervaa ei suositella raskaana oleville. Kanervankukkia saa poimia jokamiehenoikeuksien nojalla, mutta varpukasvien muiden osien keräämiseen tarvitsee maanomistajan luvan.

Villiyrtit ovat luonnonaarteita. Ne tarjoavat helpotusta silloin, kun mieli tarvitsee kirkastusta tai keho puhdistusta mutta auttavat myös rauhoittumaan.
Sievissä kanervankukissa on lempeä tuoksu ja pehmeä maku. Iltateen lisäksi ne sopivat sulostuttamaan rauhoittavia kylpyjä.

Humalankäpy

Etelä- ja Keski-Suomen ranta- ja puronvarsilehdoista lähtöisin olevaa humalaa käytetään oluen maustamiseen katkeran mutta makean makunsa ja rehevän tuoksunsa vuoksi. Kasvilla on myös rentouttavia ominaisuuksia, ja siksi humalankäpy sopii erityisen hyvin erilaisiin iltateesekoituksiin ja -juomiin muiden rauhoittavien yrttien kera.

Humalankäpyjen rauhoittava vaikutus perustuu niiden sisältämiin eteerisiin, haihtuviin öljyihin, joita on hyödynnetty kansanperinteessä myös lemmennostatuksessa. Humalankävyt sopivat mainiosti iltakylpyihin, ja kansanperinteessä niitä sujautettiin myös tyynyn alle edistämään unentuloa.

Humalankävyt saattavat vaikuttaa joillakin ihmisillä estrogeeniin

Teksti: Pauliina Toivanen

Kuvat: Ottilia Orenius

Oletko sinä jo hurahtanut villiyrtteihin?

Helsinki Wildfoodsin järjesteämillä Ruohonjuuren villivihannesretkillä villiyrtteihin ovat halunneet tutustua niin teini-ikäiset, aikuiset, miehet, naiset, perheet, kaupunkilaiset, maaseudulla asuvat, työssäkäyvät, työttömät, eläkeläiset, urheilijat, vegaanit kuin sekasyöjätkin. Luonnonyrtit sopivat useimpiin ruokavalioihin ja elämäntyyleihin, joten lähde sinäkin kanssamme tutustumaan villiyrttien kiehtovaan maailmaan tai kertaamaan jo aikaisemmin oppimaasi.

RETKIEN AJANKOHDAT:

SELLO (Laajalahden rantaniitty)
12.5. klo 17.30-20

TRIPLA (Helsingin keskuspuisto)
21.5. klo 17.30-20

KAMPPI (Seurasaari)
26.5. klo 17.30-20
2.6. klo 17.30-20 JATKOKURSSI

ISO OMENA (Toppelund)
3.6. klo 17.30-20
10.6. klo 17.30-20

REDI (Mustikkamaa)
28.5. klo 17.30-20

Minimiosallistujamäärä 6 ja maksimiosallistujamäärä 15. Retken hinta: 39 €/hlö (alle 10-vuotiaat lapset ilmaiseksi).

Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut viimeistään viikkoa ennen retkeä osoitteeseen: workshops@helsinkiwildfoods.com

Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet tapaamispaikalle saapumiseen ja tietoa retkelle tarvittavista varusteista. Saavuthan tapaamispaikalle ajoissa. Retkiä ohjaavat biologi ja keruutuoteneuvoja Anna Nyman sekä luonnonyrttineuvojat Pauliina Toivanen ja Annika Hannus.