Pinnalla juuri nyt

Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on lähellä yhä useamman ihmisen sydäntä. Mitkä muut hyvään oloon liittyvät asiat kasvattavat suosiotaan?

Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on lähellä yhä useamman ihmisen sydäntä. Mitkä muut hyvään oloon liittyvät asiat kasvattavat suosiotaan?

ILMASTOFIKSUUS. Ilmastofiksut valinnat ja arvopuhe ovat tätä aikaa. Huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä saa ihmiset toimimaan ja valitsemaan fiksummin. Omilla ostopäätöksillään vaikuttaminen vahvistaa hallinnan tunnetta ja toiminta hyvän puolesta taklaa myös ilmastoahdistuksen. Vastuullisempien ostosvalintojen lisäksi esimerkiksi kierrättämisen ja lainaamisen suosio kasvaa, hävikkiä pyritään minimoimaan ja yhä useampi liittyy jäseneksi ympäristöjärjestöihin. Puhutaan planeettakeskeisen päätöksenteon kasvusta.

LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUOMUVILJELYOn selvää, että planeettamme tarvitsee monipuolisia ekosysteemejä, joissa elää (ja voi hyvin) runsas kirjo kasvi- ja eläinlajeja. Ihmisen toiminta köyhdyttää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ajaen monet lajit melkoiseen ahdinkoon. WWF:n mukaan selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt keskimäärin 60:lla prosentilla vain reilun neljänkymmenen vuoden aikana. Selkärankaisia eläimiä on nyt vähemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa myös taloutta, ruoantuotantoa ja ihmisten terveyttä. Mutta onneksi ratkaisujakin on jo olemassa – luonnon monimuotoisuuden puolesta voi toimia!

Jokainen voi tutustua kulutuksensa aiheuttamiin vaikutuksiin ja tehdä komean kimaran fiksuja tekoja. Oman elämäntapansa vaikutuksia ympäristöön voi tarkastella esimerkiksi Sitran elämäntapatestin avulla. Myös ympäristöjärjestöjen jäseneksi liittyminen ja vaikuttajiin vetoaminen  kannattaa! Poliitikot puolestaan voivat valjastaa verotusta luonnon avuksi ja edistää kiertotalouden ratkaisuja. 

Opetus ja koulutus ovat keskeisiä yhteiskunnan muutoksen aikaansaamisessa. Vanhempien ja opettajien esimerkillä ja panoksella on siis merkitystä! Tulevaisuudessa jokainen on oman elämänsä mittakaavassa kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ilmastoratkaisujen asiantuntija.

Yritykset voivat muovata toimintaansa kestävämpään suuntaan esimerkiksi kiertotalouden massiivia mahdollisuuksia hyödyntäen. 

Luomu on valinta luonnon monimuotoisuuden puolesta. Luomupelloilla luonnon monimuotoisuus tavanomaista suurempi eikä luomuviljelyssä kemiallisia torjunta-aineita luonnollisesti käytetä lainkaan. Myös Suomessa ollaan viime vuosina herätty huoleen hyönteisten määrän vähenemisestä, joka tutkimusten mukaan johtuu ensisijaisesti yksipuolisesta viljelystä ja torjunta-aineiden käytöstä. Luomu on parempi vaihtoehto myös tästä näkövinkkelistä.

RUOKAVALINNAT AVUKSI MIELEN HOITAMISEEN. Autuutta aivoille ja iloa elämään! Ruokavalinnoillaan voi vaikuttaa kehonsa lisäksi myös mieleensä – selvähän se! Laajenevissa määrin aletaan yleisesti tunnustaa, että mielenterveyden vaalimisessa ja edistämisessä ravitsemuksella on todella väliä. Suolistobakteerien vaikutus mielen hyvinvointiin on myös kiistaton. Vinoutunut mikrobisto saattaa jopa aiheuttaa masennusta tai pelkotiloja. Suolistonsa tuikitärkeista pikkuapulaisistaan huolehtimalla ihminen hoitaa samalla mielialaansa, aivojaan ja stressitasojaan. Kiertäjähermon suosiolla myötävaikutuksella homma pelittää kumpaankin suuntaan: aivojen hyvinvointi ja mieliala vaikuttaa myös suoliston toimintaan ja mikrobistoon.

RUOKAILU KAHDEKSAN TUNNIN AIKAIKKUNASSA. Pätkäpaaston tunnetaan koko ajan paremmin ja sapuskoinnin ajoittamisesta esimerkiksi kahdeksan tunnin aikaikkunaan on huomattu olevan apua myös useiden sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Pätkäpaasto parantaa aivojen toimintaa, vireystilaa ja aineenvaihduntaa. Monet asiantuntijat suosittelevatkin, että öistä paastoaan pidentäisi vähintään kahteentoista tuntiin, jolloin terveyshyötyjä aletaan jo saada. Kaikkein optimaalisinta olisi nauttia kaikki popsipalansa kahdeksan tunnin aikana, jolloin elimistöllämme olisi tarpeeksi aikaa levätä, uudistua, korjaantua ja puhdistautua, kun uutta murkinaan ei tupsahtele alati sulatettavaksi.

Kaikille pätkäpaasto ja aterioinnin nauttiminen kahdeksan tunnin aikaikkunassa ei tietenkään sovi. Moni voi kuitenkin kokeilla aamupalan myöhäistämistä tai iltapalan aikaistamista, jolloin kropalle jää enemmän aikaa sulatus- ja puhdistuspuuhiin yöllisen paastoajan pidentyessä.

Ellei tämäkään tunnu omalla kohdalla toimivalta, voi ainakin kiinnittää huomiota syömisensä säännöllisyyteen. Kun ateriansa nauttii aina samaan aikaan päivästä, keho muovautuu tähän rytmiin ja ruuansulatus pelittää paremmin.

Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen

HUOMIO PROTEIINISTA KUITUIHIN. Vaikka runsasproteiiniset ruokavaliot kasvattavatkin edelleen suosiotaan, on ravitsemuksellinen kiinnostus on pikkuhiljaa siirtymässä proteiineista kuituihin. Suolistoterveyden kokonaisvaltainen merkitys ymmärretään aiempaa paremmin. Suurin osa suomalaisista popsii jo nyt proteiineja varsin riittävästi mutta kuitujen kanssa tilanne ei ole ollenkaan niin hyvä. Kun ruualla tahdotaan optimaalisesti ravita myös suoliston mikrobikantaa, kuitujen ja muiden prebioottien arvostus nousee. Prebiootit ovat suolistobakteerien ruokaa ja niiden kasvualusta. 

Turhan tanakka proteiininsyönti lisää vesistöjemme typpikuormaa. Ylimääräinen proteiini, jota keho ei pysty hyödyntämään, poistuu kehosta virtsan mukana muun muassa typpenä viemäreitä pitkin jätevedenpuhdistamoille. Siellä saadaan onneksi putsatuksi typestä pois lähes 90 %, mutta silti typpeä päätyy proteiini-intomme vuoksi  Itämereen aiheuttaen rehevöitymistä. 

TERVEELLISEMPI VEGAANIRUOKAVALIO. Sipsikaljavegaanit uursivat hienon uran helpolle veganismille: markettienkin hyllyt notkuvat vaivattomien vegevalintojen painosta. Vegaanisten valmisruokien ähkyn jälkimainingeista nousee terveellisemmän veganismin trendi, jossa pitkälle prosessoituja eineksiä vältellään ja valinnat keskittyvät aitoihin aineksiin. 

SUHTEEMME RUUANTUOTANTOON ON MUUTTUNUT ja uusi teknologia alkaa jo mullistella totuttuja. Keinoliha, solutehtaat, vertikaaliviljelmät ja monet muut keksinnöt muuttavat ajatteluamme siitä, miten ruokaa tuotetaan.

Resurssinäkökulmasta selvää on, että muutoksia myös tarvitaan.  Nykyisin peräti 40 % maan pinta-alasta ja 70 % makeasta vedestä käytetään ruuantuotantoon, joka on myös vastuussa vähintään neljäsosasta maailman ilmastokuormituksesta.

CBD-TUOTTEET palaavat takaisin hyllyille, ennemmin tai myöhemmin – myös sisäisesti nautittavina versioina. CBD-tuotteiden taival on takunnut pahasti viranomaisten kielteisten kantojen vuoksi mutta asia kääntynee parhain päin CBD-tuotteiden tilanteen laillistuessa toivottavasti vielä kuluvan vuoden aikana. Ruohonjuuri palkitsi viime vuoden lopulla täyden spektrin hampputuotteiden eteen uurastaneen Hamppumaa-yrityksen Jaakko Myllyniemen “Rohkea edelläkävijä” -palkinnolla. Myllyniemen vuonna 2014 perustama Hamppumaa on yhteiskunnallinen yritys, joka käyttää valtaosan voitoistaan ekologisen ja yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen. Rohkea edelläkävijä -palkinnonkin myöntämällä Ruohonjuuri halusi kiittää Jaakko Myllyniemeä ahkerasta ja hyväntuulisesta ponnistelusta paremman maailman puolesta.

KAUNEUDEN TUKEMINEN RAVINTOLISIEN AVULLA. Kauneutta pintaa syvemmältä: esimerkiksi ihonsa ja hiustensa hyvinvointiin voi luonnollisestikin vaikuttaa ravinnon ja ravintolisien avulla. Esimerkiksi biotiinin, kollageenin, sinkin, OPti-MSM:n ja E-vitamiinin suosio on saanut extrabuustia kauneudestaan kiinnostuneiden otettua nämä ainekset työkalupakkiinsa. 

ZERO WASTE -AJATTELU haastaa pakkausteollisuutta isoihin innovaatioihin. Myös kertakäyttötuotteita korvaavien kestoversioiden katras kasvaa. On selvää, että jo tällä hetkellä Ruohonjuuresta löytyy kattava kimara zero waste -tuotteita – mutta nykytilanne on vasta alkua!

KYLMÄ JA KUUMA TERVEYDEN TUKENA. Suomessa on olosuhteiltaan vaihtelevat vuodenajat, joiden mahdollisuuksiin meidän kannattaa heittäytyä! Harvassa maassa on mahdollista hyvin helposti nauttia niin avannon kuin saunomisenkin vaikutuksista. Sen sijaan että kylmyyttä tai kuumuutta vastaan pyristeltäisiin, ääriolosuhteille kannattaa ehdottomasti antaa mahdollisuus!

Saunomisen terveysvaikutuksista onkin saatu paljon tietoa esimerkiksi liittyen aivojen terveyden tukemiseen. Saunomalla nelisen kertaa viikossa tuunaat hyvinvointiasi aimo annoksen oikeaan suuntaan! Optimaalisinta olisi saunoa noin 80 asteen lämpötilassa parisenkymmentä minuuttia kerrallaan, rauhallisissa ja hälyttömissä olosuhteissa.

Myös kylmyyden ja kylmä-kuuma -vaihtelun terveyshyödyt ovat kiistattomat. Moni avanto-sauna -aktivisti puhuukin palavasti esimerkiksi vastustuskykyyn ja mielialaan liittyvien etujen edestä. Kylmävesiuinnin hoitavaa vaikutusta voi tehostaa entisestään yhdistämällä vilpoisessa viilettämiseen hengitysharjoitukset.

 Itselleni parasta sauna-avanto -yhdistelmässä on niiden jälkeen mieleen ja kehoon asettunut rauha: kaikki on hyvin, eikä mikään hetkauta. Ehkä juuri siksi moni jääkin näihin hommiin koukkuun!

Kylmävesi- ja avantouintiharrastus ovatkin nyt niin trendikkäitä, että hyiseen veteen joutuu jo monin paikoin jonottamaan. Myös vahvasti kasvanut kiinnostus yleisiä saunoja kohtaan on aiheuttanut sen, että meditatiivista hiljaisuutta on niistä aika hankala löytää. Onneksi kosolti terveyshyötyjä toki nappaa hälyisimmistäkin saunatuokioista.

AAMUISET UROTEOT. Aamu on ihmiset parasta aikaa, jos ajattelee tahdonvoimaa ja mielenhallintaa. Öisestä levosta vahvistuneena meillä on puhtia tehdä pieniä ihmeitä! Aamun uroteot pönkittävät positiivista päivää. Kun jo aamutuimaan on saanut pieniä voittoja, kuva itsestään on positiivisempi ja hyviä valintoja on helpompaa jatkaa. Esimerkiksi kylmä suihku, hengitysharjoitukset, aamujumppa, pikkulenkki tai ravinteikas aamupala ovat hyviä rutiineja, jotka kantavat.

Hyvinvointia edistävät asiat kannattaa ylipäätään loksauttaa rutiineikseen. Ihmisen on helpompaa olla tavan- kuin kurinalainen. Kun terveyttä tukevia juttuja ei joka kerta tarvitse erikseen valita tai päättää, ne vain tapahtuvat kuin itsestään. Voisiko vaikka venyttelyhetki mahtua ohjelmaasi yhtä itsestäänselvästi kuin vaikkapa hampaidenpesu?