Palautuminen on uusi treeni!

Hektisen arjen pyörityksessä nousee palautuminen arvoon arvaamattomaan. Palautuminen onkin aivan liian tärkeä asia jätettäväksi pelkästään lomien tai viikonlopun aikana hoidettavaksi.

Palautuminen

Palautumisesta huolehtiminen on hyvinvointitrendien kärkikaartia – eikä lainkaan suotta. Kun ennen toitotettiin treenaamisen merkityksellisyydestä, laitetaan nyt aiempaa enemmän painoa palautumisesta huolehtimiseen. Mutta miksi palautuminen sitten on niin tärkeää?

Palautumishaasteet eivät ole mikään pikkujuttu: tutkitusti jopa puolet työikäisistä suomalaisista kokee väsymystä, joka tekee arjessa jaksamisesta hankalaa. Palautuminen vaikuttaa melkein kaikkeen: itse koettuun elämänlaatuun, terveyteen ja tietysti myös tuottavuuteen. Jatkuvasti väsynyt tai ylikierroksilla käyvä ihminen ei taatusti elä elämänsä parasta aikaa.

Palautuminen on sitä, että ihminen saa voimavaransa takaisin. Arjen sanakarin supervoimat palaavat palautuessa lähtötasolleen – tai ehkä jopa sen yli. Palautuminen onkin stressin vastavoima.

Palautuminen laiminlyöminen uuvuttaa sekä mieltä että kehoa. Palautumisvajeesta kärsittäessä suorituskyky laskee, stressiä pukkaa pintaan, sydämen syke häiriintyy, uniongelmia ilmenee ja hormonitoimintakin häiriintyy. Jos ihminen ei rasitustensa välillä palaudu kunnolla, autonominen hermosto kuormittuu liiaksi ja sen seurauksena niin sisä- kuin aistielimienkin toiminta menee epätasapainoon. Ärtyneisyys, hermostuneisuus, erilaiset kivut, muistiongelmat ja keskittymishaasteet lisääntyvät ja monenlaista jännitystä hiipii pintaan.

Stressaantuneisuuden syövereissä kortisoli-hormonitasot ovat korkealla, jolloin kroppa on alttiina tulehduksille. Jos palautumisen laiminlyö tarpeeksi pitkään, niin kilpirauhasen, lisämunuaisten kuin sukupuolirauhastenkin hormonien eritys takkuilee.

Jos palautuminen jää liian heiveröiseksi, sympaattinen hermosto ylirasittuu ja väsähtää. Tällä on vaikutuksensa myös suoliston tuikitärkeään bakteerikantaan, jossa huonot bakteerit alkavat lisääntyä ja hyvät kaikota. Monelle stressaajalle niin vatsakivut kuin ruuansulatushäiriöt ovatkin tuttuja juttuja.

Suoliston bakteerikannan muutokset heijastuvat myös ruokamielihaluihin: vaillinaisen palautumisen seurauksena roskaruoka alkaa himottaa. Kun ruokahalua säätelevien hormonienkin toiminta häiriintyy, nälän tuntemukset ja kylläisyyden kokemukset muuttuvat tavallista poikkeaviksi.

Palautuminen

Keinoja palautumisen parantamiseen

Oravanpyörässä ei kukaan voi juosta määräänsä kauempaa vaan ihminen tarvitsee palautumisen hetkiä säännöllisesti – ja ihan joka päivä.

LEMPEYS JA LÄHEISYYS

Tahdosta riippumaton hermosto on – tahdosta riippumaton. Koska sekä omat tulkinnat että mielikuvat joko rauhoittavat tai kiihdyttävät hermoston toimintaa, voi autonomiseen hermostoonsa pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi mielikuvaharjoittelun keinoin. Kun mielensisältöjänsä alkaa havainnoida pelkän kokemisen sijaan, saattaa olo pysyä tyynempänä ja tasapainoisempana.

Palautumista tehostavat myös varsin lempeät keinot: myötätunto ja läheisyys. Kosketus ja läheisyys auttavat käynnistämän kehon oman, oksitosiinivälitteisen rauhoittumisjärjestelmän, jolloin palautuminen alkaa. Sillittely, hellivä hieronta, syvälliset keskustelut ja seksi ovatkin palautumistakin tukevia, hyvän mielen hippusia. Myös lämpimät suihkut ja rentouttavat kylvyt auttavat eteenpäin.

LUONTO JA RAUHALLINEN LIIKUNTA

Autonomiselle hermostolle herkkua on pehmeä liikunta – ja syvään hengittäminen. Esimerkiksi rauhallinen käyskentely luonnossa palauttaa tehokkaasti. Myös pieni kävely vaikka kesken työpäivän auttaa alentamaan kierroksia.

Jooga, meditaatio ja hengitysharjoitukset aktivoivat parasympaattista hermostoa ja edistävät palautumista. Myös pelkkä “oleminen” tyynnyttää sisäisiä myrskyjä ja laskee ylivirettä.

UNI ON AVAIN HYVÄÄN PALAUTUMISEEN

Unen merkitystä ei palautumisen kannalta voi tietenkään väheksyä. On tutkittu, että yli 90 % palautumisesta tapahtuu nukkuessa. Sängyssä kannattaa viettää aikaa ainakin kahdeksan tuntia vuorokaudessa – vaikka unentarve toki onkin yksilöllinen asia. Selvää kuin pläkki kuitenkin on, että riittävä, hyvälaatuinen uni auttaa kehoa ja mieltä jaksamaan.

Unihaasteiden nujertaminen ei ole aina ihan simppeliä, mutta hommaan kannattaa taatusti panostaa. Kaikenlaisten laitteiden räpeltämistä, alkoholin naukkailua ja raskasta liikuntaa kannattaa iltaisin vältellä ja niiden sijasta keskittää toimintansa rauhoittaviin asioihin kuten lukemiseen tai iltateen siemailuun.