Pähkinät ovat fiksua purtavaa – ja aivoruokien aatelia!

Tiesitkö, että pähkinöiden popsiskelu näkyy aivoissa välittömästi? Mantelit ja pähkinät sisältävät kosolti hyvää rasvaa, joka on hyväksi aivo- ja sydänterveydelle.

Pähkinöiden terveellisyyttä tutkitaan vimmatusti – ja hyvin tuloksin. Hyviä rasvoja sisältävät pähkinät pitävät esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja loitolla. Nyt viitteitä on saatu myös pähkinöiden ja aivojen välisistä yhteyksistä: pähkinöiden puputtelun on huomattu näkyvän suoraan aivojen sähkökäyrissä.

Jo aiemmin on tiedetty, että ravinnon sisältämät, antiokdisantteihin kuuluvat flavonoidit kulkeutuvat verestä aivoihin ja kertyvät hippokampuksen alueelle. Hippokampuksessa eli aivotursossa tapahtuvat niin oppiminen kuin esimerkiksi muistikin. Pähkinät ovat flavonoidirikasta purtavaa ja niiden syönti näkyi kalifornialaisen Loma Lindan yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan muutoksina aivosähkökäyrän delta- ja gamma-aaltojen muutoksina. Pähkinöiden vaikutuksissa oli eroja: pistaasipähkinät nostivat etenkin gamma-aaltoja, kun taas maapähkinät delta-aaltoja, pekaaanipähkinät molempia. Gamma-aallot liittyvät aivotoiminnoista havaitsemiseen, tiedon käsittelyyn ja säilömiseen, delta-aallot puolestaan immuunipuolustukseen. Kaikkein antioksidanttirikkaimpia pähkinöitä ovat saksanpähkinät ja hyvänä kakkosena komeilevat pekaanipähkinät.

Muodoltaan aivoja muistuttava, kahmalokaupalla alfalipoeenihappoa sisältävä saksanpähkinä tekee hyvää sydämelle ja buustaa aivotkin entistä ehompaan vireeseen!

Pähkinöiden pureskelun aiheuttamien aivokäyrämuutosten tulkitaan kertovan pähkinöiden hyvää tekevistä vaikutuksista kognitiiviseen toimintaan eli mm. muistiin, oppimiseen,  ajatteluun, päättelyyn ja ongelmanratkaisukykyyn.

Pähkinöiden ohella oikein oivallisia flavonoidien lähteitä ovat mm. raakakaakao, marjat ja hedelmät. Myös esimerkiksi sipuli ja kukkakaali ovat flavinoidipitoista ruokaa.