Mikä mahtaa olla in?

Jos trendipöperöiden puputtaminen ajatuksena tuntuu hölmöltä, eikä viimeisimpien villitysten perässä pamppailu voisi vähempää kiinnostaa, kannattaa kuitenkin pitää mielensä avoimena. Saattaa nimittäin olla niin, että joku uusista tuttavuuksista toisi sittenkin piristystä omaan ruokavalioon - siitäkin huolimatta, että se on muotia. Suosittelemme siis suhtautumaan kiinnostuksella uutuuksiin ja ajassa oleviin ilmiöihin!

  • Mitä murkinoita trendien aallonharjoilla surffaavat popsivat juuri nyt?
  • Mikä on viimeisin villitys terveytensä buustaamisen saralla?

Ehdottoman oikeita vastauksia noihin kysymyksiin tästä jutusta tuskin löytää, mutta viime aikoina suurta suosiota saavuttaneita asioita bongaa varsin vaivattomasti myös meillä Ruohonjuuressa.

Trendiruuat ja -suuntaukset ovat terveellistä, herkullista, ravinteikasta ja aitoa ruokaa arvostavien ihmisten parissa yllättävän samat niin Suomessa kuin USA:ssakin.

Etenkin superfoodien rintamalla Suomen on usein sanottu olevankin ns. ”hot spot”, jossa trendit näkyvät globaalistikin katsottuna ensimmäisten joukossa.

Gluteenittomuus

Nyt villiinnytään viljatta. Gluteenittomien tuotteiden suosio kasvaa kohisten ja perusviljoja korvataan usein gluteenittomilla vaihtoehdoilla.

Koska moni on huomannut vatsansa voivan paremmin ja olon olevan oivallisempi ilman viljaa, gluteenittomat pastat ja etenkin ”vaihtoehtojauhot” löytävät yhtä useammin tiensä suomalaisten ruokakaappeihin.

Erityisen suureen suosioon ovat kohonneet kookos-, kikherne- ja mantelijauhot, jotka tuovat mahtavia mahdollisuuksia myös vegaanista ruokavaliota noudattaville. Kikhernejauhoista kyhätty vegaaninen ”omeletti” omaakin jo klassikkomaineen!

Papupastat

Gluteenittomista pastoista suurimpaan suosioon ovat kivunneet erilaisista luomupavuista valmistetut tekeleet.

Yksi papupastainnotuksen kulmakivistä lienee hyvän maun ja monikäyttöisyyden ohella niiden soveltuvuus useisiin ruokavaliohin: papupastat ovat vegaanista, gluteenitonta, runsasproteiinista, lisäaineetonta – ja todella maukasta – pupellettavaa, joka valmistuu vaivattomasti muutamassa minuutissa.

Ruohonjuuressa myynnissä on erilaisista pavuista ja linsseistä valmistettuja pastoja Explore Asian-sarjassa sekä kotimaisia Vihreä Härkä -sarjan härkäpapupastoja.

Kotimaiset härkäpapupastat eivät ole pelkkää papua vaan ne sisältävät myös tattari- tai durum-vehnäjauhoja.

Uusimpia tulokkaita ovat Lazzaretti-sarjan luomulaatuisia linssi- ja kikhernepastat.

Pähkinät ja pähkinätahnat

Kun pähkinät pärähtivät jokin aikaa sitten mukaan suomalaisiinkin ravitsemussuosituksiin, niiden popsimisen järkevyys tuli rytäkällä koko kansan tietoon.

Pähkinöiden suosiota siivittää myös raakaleivonnan yleistyminen – etenkin cashew-pähkinät ovat silläkin saralla varsin monikäyttöinen raaka-aine.

Leivän päällä maistuu nyt toden totta muukin kuin voi. Pähkinä- ja mantelitahnojen suosio on viimeisen vuoden aikana kasvanut kohisten. Pähkinäiset levitteet lienevätkin se kaikkein näppärin ja herkullisin tapa saada hyödykseen pähkinöiden ja manteleiden ravintoaineet.

Suoliston merkityksen ymmärtäminen

Aina kun syöt, ruokit samalla myös suolistosi bakteerikantaa. Kun mikrobikanta on terve ja tasapainoinen, se edistää vastustuskykyä, parantaa ruuan sulavuutta ja osallistuu haitallisten aineiden hajottamiseen.

Suolistossa muodostuu 80 % serotoniinista, joka tunnetaan hyvän olon hormonina. Koska suolisto on yhteydessä aivoihin, vaikuttaa suoliston bakteerikannan hyvinvointi sitä kautta mm. tunteisiin – esimerkiksi tyytyväisyyden ja onnellisuuden kokemuksiin.

Suoliston hyvä kunto vaikuttaa siis varsin kokonaisvaltaisella tavalla hyvinvointiin. Tämän ymmärrettyään entistä useampi hemmottelee suolistoaan laadukkailla probiooteilla – niitä vatsa nimittäin ostaisi. Tutkittua on myös, että suoliston bakteerikannan hyvinvoinnille antaa mainion pohjan terveellinen, kasvisvoittoinen ja mahdollisimman vähän prosessoitu luomuruoka.

Vatsaa vaaliakseen kannattaa päivittäin myös kulautella runsaasti vettä ja popsia jonkin verran lisäkuituja – esimerkiksi psylliumin tai chia-siementen muodossa. Rasvahappojen tasapainottamiseksi ruokavalioon on fiksua lisätä hyviä rasvoja, kuten hamppu- tai camelinaöljyä.

Kombucha

Kombucha on paitsi yksi tämän hetken trendikkäimmistä kulauteltavista, myös vitalisoiva terveysjuoma, jonka huhutaan antavan kiloille kyytiä, hoitavan suoliston bakteerikantaa ja buustaavan vastustuskykyä kukoistukseensa.

Ruohonjuuressa myytävät kombuchat valmistetaan perinteiseen kiinalaiseen tapaan, jotta kaikki terveysvaikutukset ja maku säilyisivät ihanteellisesti. Pohjana kombucha-juomissa on yleensä vihreä tee ja makuja on saatavilla aina mesiangervosta inkivääriin ja seljankukkaan saakka.

Suurimman suosion asiakkaidemme keskuudessa ovat saavuttaneet kotimaiset, Keuruun ekokylässä valmistetut Kellaripanimon kombuchat.

Kookosvesi

Kookosvesi – tuo nerokas nesteyttäjä – pitää pintansa ja suuren suosionsa yhtä edelleen.

Jos jenkeissä kookosvedetöntä ruokakauppaa on aivan mahdotonta löytää, on Suomessakin kookosveden saatavuus kasvanut kohisten.

Myös kookosveden käyttökohteet ovat laajentuneet – nokkelimmat hyödyntävätkin nyt kookosvettä mm. smoothieiden ja jopa kotitekoisen kefiirin pohjana.

Koivunmahla

Koivunmahla on Suomen maaseudulla jokakeväinen itsestäänselvyys – mutta esimerkiksi jenkkimarkkinoilla huipputrendikäs terveysjuoma, joita kauppojen hyllyillä notkuu mitä mielikuvituksellisemmin maustettuina.

Voisiko koivunmahla pelastaa Suomen talouden? Tuskinpa nyt täysin – mutta loistavat mahdollisuudet sen tuotekehittelyyn ja laajamittaisempaankin vientiin ovat varmasti olemassa.

Kasvi”maidot”

Mahtavaa makua ilman muuuuta – kasvimaitojen suosio on likipitäen räjähtänyt viimeisen vuoden aikana.

Tällä hetkellä suomalaisista 20 % ei juo ollenkaan lehmänmaitoa ja kasvimaitojen nimeen vannovien määrä kasvaa koko ajan.

Eikä ihme: kasviperäiset maidonkorvikkeet ovat hyvä vaihtoehto myös hiilijalanjälkeään keventäville: niiden kuormitus on huomattavasti lehmänmaitoa köykäisempi.

Kasvimaidoista suurimman suosion on saavuttanut mantelimaito, jota usein käytetään mm. ravitsevien ja koostumukseltaan pehmeän kermaistenkin smoothieiden pohjana. Testaa myös: hasselpähkinämaito, hamppumaito, kookosmaitojuoma, tattarijuoma ja hirssijuoma!

Kasvimaitojen suosion lisääntyminen liittynee myös isompaan, kasvisvaihtoehtoja peräänkuuluttavaan trendiin. Etenkin Saksassa on viime vuosina nähty vegaanisten tuotteiden räjähdysmäinen esiinmarssi.

Kukkakaali

Kukkakaali on uusi lehtikaali: se omaa hyvät terveysvaikutukset ja siitä voi tehdä mitä vaan – esimerkiksi pitsapohjaa, pihvejä ja muusia. Nyt vaan luovuus kukkimaan!

Lääkinnälliset sienet

Pakurista se Suomessa alkoi viitisen vuotta sitten. Nyt suureen suosioon ovat lääkinnällisistä sienistä kohonneet myös reishi eli lakkakääpä, cordyceps ja siiliorakas eli Lion´s mane, joita käytetään varsin monipuolisesti terveyden tukena.

Helppokäyttöisyyttä lääkinnällisten sienten nauttimiseen ovat tuoneet mm. Four Sigma Foods -sarjan hyvänmakuisiksi maustetut ja yksittäispakatuissa annospusseissa myytävät sienivalmisteet.

Miksi näitä sieniä oikein nautitaan? Jokaisella sienellä on omat erityispiirteensä ja vaikutuksena, mutta yleisesti ottaen lääkinnälliset sienet tukevat ihmiskehon omaa immuniteettia, vähentävät tulehdusta ja stressiä ja lisäävät elinvoimaa ja energiaa.

”Osapäiväruokavaliot”

Meatless Monday eli lihaton maanantai, erilaiset pätkäpaastot ja viljaton viikonpäivä ovat esimerkkejä siitä, että tiettyä ruokavaliota noudatetaan vain osa päivästä/ viikosta – ja muuten syödään ”tavallisesti”.

Suomessakin ilahduttavan moni on ottanut vegaanihaasteen vastaan ja viettänyt kuukauden ihan ilman eläinperäistä popsipalaa.

Ruokavalioiden rintamalla nousussa ovat ovat selkeästi perimän mukaan syöminen, hormonitoiminnan optimointi ravitsemuksen avulla sekä verensokerin optimointi – liittyen esimerkiksi fiksuihin snackseihin (joissa mm. kuitupitoisuus, hyvät rasvat ja proteiinit ovat kohdillaan).

Raakaleivonnaiset

Kahvila toisensa jälkeen tarjoaa raakakakkuja, ainakin Helsingissä. Muiden raakaleivonnaisten saatavuus on vielä vähäisempää, mutta tulevaisuus näyttää laajemmankin raakarepertuaarin osalta varsin valoisalta.

Uunitta valmistettujen raakaleivonnaisten aineksissa ja valmistuksessa keskitytään maun sekä näyttävyyden lisäksi olennaisesti myös ravinnon laatuun.

Raakakakut ja muut syyllisyysvapaat syömäpalat ovatkin terveellisistä ainesosista väsättyjä, kulinaristisia taideteoksia, jotka on valmistettu kuumentamatta mahdollisimman vähän prosessoiduista raaka-aineista, joissa kaikki ravintoaineet ovat visusti tallella.

Raakakakkujen suosio ei ole mikään yllätys, luontaisesti gluteenittomina, yleensä vegaanisina (mikäli valmistuksessa ei ole käytetty hunajaa) ja terveellisinä herkkuina ne vastaavat moneen nyt pinnalla olevaan tarpeeseen.

Raakaleivonnassa erityisessä suosiossa on tällä hetkellä kookosmanna eli kookossose, josta saa varsin vaivattomasti loihdituksi esimerkiksi kermaisen pehmeitä täytteitä raakakakkuihin.

Aamiaiskulhot ja katuruoka

Aamupalan suhteen on nyt hyvinkin pop on laittaa tuorepuuroainekset (”overnight oats”) illalla likoamaan ja loihtia satsista aamiaiskulho (”breakfast bowl”), joka sitten aamulla koristellaan näyttävästi esimerkiksi marjoilla tai hedelmillä.

Katuruokatrendi rynnisti Suomeen ja nyt mutkattoman rentoa purtavaa tarjoaa varsin moni ravintola – ruokarekoista ja pop up –kojuista puhumattakaan.

Katuruuassa popsijoitaan puhutellee nopeus, yllätyksellisyys ja kohtuuhintaisuus. Myös Ruohonjuuren terveellisiä herkkuja käsityönä loihtivassa delissä nämä toiveet tunnistetaan ja huomioidaan.