Manukahunajassa on luonnon antibakteerista voimaa!

Uusiseelantilainen, antibakteerinen manukahunaja kasvattaa nopeasti suosiotaan terveystietoisten keskuudessa. Opens external link in new windowManukaa kutsutaan lääkinnälliseksi hunajaksi ja sen ominaisuuksien sanotaan muun muassa vahvistavan immuniteettia, parantavan haavoja ja aknea sekä tuovan apua erilaisiin vaivoihin ääniongelmista vatsahaavoihin.

Manukahunaja on peräisin Uudessa-Seelannissa kasvavan manukapensaan (Leptospermum scoparium) kukista. Manukapensas kuuluu antibakteerisista ominaisuuksistaan tunnettuun tea tree -puulajistoon ja alueen alkuperäiskansat tunsivat manukahunajan hyvinvointia edistävät vaikutukset jo ennen ajanlaskumme alkua.

Kaikki hunajat sisältävät antibakteerisia ainesosia, mutta ainoastaan manukahunajaa kutsutaan lääkinnälliseksi hunajaksi sen ainutlaatuisten antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi.

Antibakteerista tehoa iho-ongelmiin

Manukahunajaa on käytetty ulkoisesti haavojen ja ihon vaurioiden hoitoon jo vuosituhansia. Sittemmin siitä on saatu apua myös hiuspohjan ongelmiin, sekä aknen ja psoriasiksen hoidossa. Viimeisten vuosien aikana manukaa onkin alettu käyttää ainesosana myös luonnonkosmetiikassa. Useissa tutkimuksissa tietyt vahvuudet ylittävän manukan on todettu tehoavan jopa joihinkin antibiooteille resistentteihin bakteerikantoihin (mm. sairaalabakteerinakin tunnettu MRSA).

Manuka ja siemennäkkileipä ovat mahtavan makuinen ja terveellinen yhdistelmä. Testaa ja tykästy!

Sisäistä terapiaa purkista lusikoiden

Manukahunajan suosio on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut erityisesti sisäisesti käytettynä useiden vaivojen hoidossa. Moni käyttää manukaa sellaisenaan immuniteetin ylläpitäjänä ja flunssakaudella hengitystieongelmiin (esim. kurkkukipuun tai yskään). Sen antibakteerista vaikutusta hyödynnetään myös helpottamaan vatsa- ja suolisto-ongelmia närästyksestä vatsahaavoihin, sekä erilaisiin tulehdustiloihin.

Useiden laulajien tiedetään käyttävän manukahunajaa ääniongelmien hallinnassa. Uusiseelantilainen opperalaulaja Kiri Te Kanawa edisti manukan maailmanvalloitusta kertomalla käyttävänsä sitä aina esiintymistensä yhteydessä.

Johannes ”Hatsolo” Hattunen, yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia breakdance-tanssijoita, sekä Training For Warriors Helsinki -kuntosalin sekä tanssikoulu Saiffan perustaja ja valmentaja, puolestaan sanoo: ”Työssäni valmentajana ja puhujana ääneni joutuu usein todella koville. Varsinkin flunssakausina ääni tahtoo aamuisin olla kadoksissa. Lusikallinen manukaa aamuisin ja ääni kestää hienosti läpi päivän.”

Mihin manukan vaikutus perustuu?

Manukahunajan antibakteerisista tehoista puhuttaessa olennaisinta on sille ainutlaatuinen ei-peroksiidinen aktiivisuus, jonka keskeinen vaikuttava aine on metyyliglyoksaali (MGO). Manukahunaja (erityisesti raaka) sisältää MGO:ta jopa satakertaisia määriä muihin kukkaishunajiin verrattuna. Juuri ei-peroksiidisen aktiivisuuden ansiosta manukapensaalle ominaiset bioaktiiviset yhdisteet säilyttävät antibakteeriset ominaisuutensa hunajassa pidempään sekä sen altistuttua esimerkiksi valolle tai kehon olosuhteille.

Kaikissa hunajissa on peroksiidista aktiivisuutta, erityisesti vetyperoksidia, mutta sille tyypilliset antibakteeriset ominaisuudet on todettu huomattavasti heikommiksi kuin manukahunajan ei-perodksiidisessa aktiivisuudessa.

Lisäksi manukahunaja sisältää korkeita määriä aktiivisia entsyymejä, jotka puolestaan muodostavat bakteereja hylkivää vetyperoksidia. Entsyymejä on erityisen runsaasti raakamanukoissa (raw). Ne on käsitelty alle 42 asteen lämmössä, jossa entsyymit säilyvät.

Manukoissa on myös runsaasti antioksidantteja ja moninkertaisia määriä ravintoaineita muihin kukkaishunajiin verrattuna. Tietyissä manukoissa mitataan erityisen paljon kaikkia kolmea keskeistä vaikuttavaa ainetta: metyyliglyoksalia, vetyperoksidia ja dihydroksiasetonia (DHA).

Manukahunajien sertifiointijärjestelmät hämmentävät

Uudessa Seelannissa on useita manukahunajan tuottajia ja siten manukatuotemerkkejä on lukuisia. Manukahunajien laatua ja antibakteerista tehoa mitataan erilaisin mittarein, riippuen kunkin tuottajan suosimasta sertifiointijärjestelmästä.

Keskeisiä manukahunajien antibakteerisen tehon määrittäviä järjestelmiä on viisi. Kussakin näistä teho määritellään hieman eri muuttujiin perustuen valmistajista riippumattomissa laboratorioissa, joissa manukahunaja sertifioidaan. Iso osa sertifiointijärjestelmistä on rekisteröityjä tavaramerkkejä, joten yksikään niistä ei näin ole toista virallisempi. Tilanne on siis jokseenkin hämmentävä.

Hämmennyksen lieventämiseksi Uuden-Seelannin hallinto on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää yksi virallinen sertifiointijärjestelmä. Hankkeessa selvitellään vielä keskeisimpiä mittareita ja kriteereitä, joten sen lopputulosta saamme vielä odottaa.

Karkeana yleistyksenä voi sanoa, että manukahunajan antibakteerinen teho on sitä korkeampi, mitä suurempi purkissa mainitun sertifiointijärjestelmän määrittelemä numero on. Kaikilla järjestelmillä on oma, hieman eri antibakteerisiin muuttujiin perustuva numeerinen asteikkonsa, joiden porrastus on usein erilainen eivätkä ne siten valitettavasti ole suoraan toisiinsa verrannollisia.

Miten löytää itselle sopivin manukahunaja?

Eri brändien ja laatujärjestelmien ”viidakossa” voi olla haastavaa löytää itselle sopivin manukahunaja. Moni mieltyy tiettyyn manukatuotemerkkiin näiden antibakteerisia tehoja omassa käytössä testaamalla ja makueroja maistelemalla.

Manukan tehoa voi kokeilla ulkoisesti levittämällä sitä ohuelti ihon vaurioituneeseen kohtaan. Sisäisesti sitä voi nauttia sellaisenaan suoraan purkista puolikkaasta yhteen teelusikallista 1-3 kertaa päivässä, mieluiten erillään aterioinnista. Voit sekoittaa siihen myös mausteita, esimerkiksi kanelia, kurkumaa tai yrttejä (kuten timjami). Manukaa voi levittää myös leivän päälle mutta kuumaan juomaan sitä ei kannata sekoittaa, jotta sen teho ei heikkene.

Teksti ja kuvat: Miina Keto