Itsetuntemusta ja oivalluttamista – Kokemuksia coachingista

Ruohonjuuri on viimeisen kahden vuoden aikana kehittänyt vahvasti toimintatapojaan ja tiimityöskentelyä. Avuksi on otettu Lean Management ja sitä toteutetaan kaikissa Suomen myymälöissä. Lean Management on jo nyt tuottanut tulosta ja se näkyy arjen sujuvuudessa ja työntekijöiden tyytyväisyydessä. Ruohonjuuri kehittää aktiivisesti myös johtamiskulttuuria. Tiimien vetäjiä, eli esimiehiä halutaan kehittää jatkuvasti tarjoamalla heille koulutusta ja coachausta.

Itsetuntemusta ja oivalluttamista - Kokemuksia coachingista

Halu kehittää esimiesten osaamista kertoo aiheen tärkeydestä organisaatiolle. Coachauksessa ei anneta valmiita vastauksia, eikä se ole niinkään mentorointia, vaan coachauksessa valmennettava luo omat tavoitteet, joita lähdetään kehittämään ja toteuttamaan. Coachaaja ei siis anna omia näkemyksiään, vaan toimii ennemminkin kyselijänä ja kyseenalaistajana, mikä taas auttaa pääsemään vanhoista totutuista ajatusmalleista eroon, joiden “vangiksi” sitä helposti jää. Vaikka sessiot coachin kanssa muistuttavatkin paljon terapiaistuntoja, niin isoin ero tässä on se, että coachattava ei ole masentunut tai kärsi mielenterveyshäiriöstä. Coachauksen tarkoituksena on tehostaa coachattavan toimintaa ja tehdä hänestä entistä parempi versio itsestään.

Voidakseen johtaa muita on ensin kyettävä johtamaan itseään. Jotta tämä onnistuisi, pitää tuntea itsensä.
Itsensä tunteva esimies voi onnistuneesti johtaa tiimiään. Itsetuntemus on realistista asennoitumistaomaan itseensä ja siihen millaisia puolia oma persoonallisuus pitää sisällään ja niiden hyödyntämistäesimiestyössä.
Coachaus auttaa löytämään omat vahvuudet ja kehittämään itseään ja omaa tekemistään. On tärkeää ymmärtää kokonaisuus, miten elämän eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa, kuten työ, vapaa-aika, perhe ja ystävät, terveys, jne. Ongelman ydin saattaakin olla jossain aivan muualla, kuin miltä ensin näyttäisi. Eli ennen varsinaisen coachaavan esimiestyöskentelyn aloittamista, on hyvä suorittaa jonkinlaista itsetutkiskelua ja hahmottaa omia toimintamalleja ja syitä näihin.

Turun Ruohonjuuren myymäläpäällikkö Jussi Karskela kertoo kokemuksiaan coachauksesta

Omat coaching-sessiot alkoivat aiemmin mainitulla isetutkiskelulla. Ennen varsinaisen coachaavan esimiestyöskentelyn aloittamista, on siis hyvä suorittaa jonkinlaista itsetutkiskelua ja hahmottaa omia toimintamalleja ja syitä näihin. Tässä itselläni oli apuna kirjallisuuden lisäksi erilaiset tehtävät, kuten oman coachini tarjoama työkalu ns. life wheel, jonka avulla näitä edellä mainittuja elämän eri osa-alueita ja niiden suhteita käytiin läpi. Coachauksen myötä henkilökuntaa on mm. osallistettu enemmän ja otettu mukaan päätöksentekoon. Ongelmatilanteissa valmiiden vastausten sijaan, pyydetään enemmän ratkaisuehdotuksia, enemmän kysymyksiä: miten toteuttaisit tämän, miten tässä tilanteessa voisi toimia, mikähän tähän voisi toimia ratkaisuksi jne.

Henkilökunnan kanssa on myös yhdessä pohdittu ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin. Aina ei ole edes järkevää antaa valmiita ohjeita tai käskyjä. Työntekijä saattaa itse tietää paremmin, kuinka hän parhaiten suorittaa jonkin työtehtävän, joten parempi antaa toimia omalla tavallaan. Ratkaisuehdotuksia onkin alkanut tulemaan enemmän itseohjautuvasti. Ihmisistä on ollut kiva, kun pääsee vaikuttamaan asioihin. Heillä on kokemus, että heitä kuunnellaan. Kun vanhoista totutuista ajattelumalleista pääsee eroon, antaa se tilaa uusille ajatuksille. Näiden myötä on tullut kokeiltua uusia toimintamalleja, ja on havainnut asioita, joihin ei välttämättä ollut ennen niin kiinnittänyt huomiota. Uudet toimintamallit luovat myös uusia kokemuksia. Tämä antaa mahdollisuuksia myös luovuuteen. Luovuus ja innovatiivisuus ovat tärkeitä yrityksen menestymiselle nopeasti muuttuvassa kilpailutilanteessa. Itse olen ollut coachauksesta todella innoissani ja kokenut tästä olleen paljon hyötyä omassa työskentelyssäni. Vaikka näitä metodeja on tullut varmasti käytettyä jo aiemminkin, tämä prosessi auttoi hahmottamaan ja tietyllä tapaa jalostamaan niitä toimivampaan ja tehokkaampaan muotoon.

Myös oma ajankäyttöni on tehostunut. Coachauksen myötä on syntynyt uusia toimintamalleja, mutta samalla turhia toimintamalleja on karsiutunut pois. Tämä myös auttaa ottamaan toisia paremmin huomioon ja parantaa näin työilmapiiriä. Coachaavassa esimiestyössä pyrin olemaan tukena, jotta jokainen tiimin jäsen oppisi löytämään omat vahvuutensa. Omilla toimillani voin vahvistaa itsenäistä ajattelua ja omatoimisuutta. Tämä toteutuu kuuntelemalla ja kysymällä, ei niinkään valmiilla vastauksilla. On tärkeää olla tukena ongelman ratkaisuissa, mutta on myös oleellista antaa jokaiselle tilaa oivaltaa itse asioita. Tämä auttaa monesti myös löytämään ihmisten potentiaalit, ja lisää omatoimisuutta ja vastuunkantokykyä. Näin vähitellen syntyy itseohjautuvuuteen perustuva toimintakulttuuri.

Raision Ruohonjuuren myymäläpäällikkö Veera Kallioniemi kertoo kokemuksiaan coachauksesta

Viime joulukuussa istuimme kauppakeskus Myllyn kahvilassa yhdessä esimieheni kanssa kehityskeskusteluni merkeissä. Ajatukset sinkoilivat ja tunnelma oli miellyttävä. Esimieheni kertoi kokemuksia coachaamisesta ja ehdotti minulle omaa coachia. Innostuin ajatuksesta heti ja pian alkoivatkin sessiot coachin kanssa. Koko kevään pääsin nauttimaan coachattavana olemisesta. Sessiot olivat terapeuttisia, rauhallisia ja tarjosivat paljon uutta ajateltavaa. Varmasti juuri sitä, mitä silloin eniten tarvitsin. Kesällä keskityin enemmän selfcoachingiin ahmien kirjoja ja Podcasteja aiheeseen liittyen. Esimiehelle on äärimmäisen tärkeää tuntea itsensä, pystyäkseen ymmärtämään ja johtamaan tiimiään. Oppimiani coachaamistekniikoita olen harjoitellut ensin itselläni. Se on ollut välillä haastavaa, koska itseä kohtaan sitä on usein kovin kriittinen.

Hyvä esimies ei anna valmiita ratkaisuja, vaan auttaa henkilöstöä löytämään yhdessä oivaltamisen kautta toimivat ratkaisut. Tämä on coachaavan esimiehen ehdottomasti yksi tärkeimmistä toimintamenetelmistä. Usein työntekijät pitävät siitä, että he saavat itse miettiä ja ehdottaa ratkaisuja. Tosinaan valtaa ja vastuuta voi jakaa enemmän, varsinkin kun kyseessä on asiantuntijaorganisaatio. Ammattitaitoiset asiakaspalvelijat pystyvät hoitamaan reklamaatiotilanteet loppuun asti ja tämä on myös asiakkaan näkökulmasta hyvää asiakaspalvelua, että asia saadaan ratkaistua heti, eikä asiakas joudu odottamaan. Parhaimmillaan coachaava esimiestyö on oikeassa suhteessa vastuuttamista ja tukea. Coachaavan esimiehen perustaitoihin kuuluvat hyvät kysymykset, aktiivinen kuuntelu ja toisen arvostava kohtaaminen. Jos aikaisempi johtamistyyli on ollut kovin erilainen ja tapana on ollut antaa vastaukset ja ratkaisut työntekijöiden kysymyksiin ja haastaviin tilanteisiin, vaatii uusi tilanne totuttelua kaikilta osapuolilta. Uusi tilanne, missä vastaus ei tulekaan kuin tykin suusta, saattaa aiheuttaa närkästystä. Esimiehen on hyvä tehdä selväksi, että hän on edelleen käytettävissä ajattelun tukena, vaikka oletus on, että työntekijällä olisi mietittynä valmiiksi 2-3 ratkaisuehdotusta.

Yksi tavoitteistani oli olla enemmän läsnä. Oma ensimmäinen ajatukseni tästä oli one on one -keskustelut. Asetettaisiin jokaiselle omat henkilökohtaiset tavoitteet ja päämäärät. Coaching sessioiden edetessä ajatus jalostui, ja paremmaksi ideaksi muodostui vapaamuotoisempi keskustelu teemalla ”bring your own agenda”. Aina ei tarvitse olla mietittynä teemoja valmiiksi, usein toimii paremmin, kun keskustelu on vapaamuotoisempaa ja esille nousevat ne asiat mistä työntekijä oikeasti haluaa ja kokee tarpeelliseksi
puhua. Tärkeintä on antaa näille keskusteluille aikaa. Sessiot coachin kanssa olivat aitoja ja usein coachin esittämät kysymykset saattoivat hämmentääkin. Halusin vastata, mutta en vielä osannut. Mielestäni tämä kertoo siitä, että olimme tärkeiden kysymysten äärellä. Ajan kanssa vastauksiakin asettamilleni kysymyksille ja tavoitteille on löytynyt. Eniten olen hyötynyt itsetuntemuksesta ja sen mukana tulleesta itseluottamuksesta. Coachaava ote esimiestyössä, sen tiedostaminen ja ymmärtäminen on tehnyt esimiestyöstä mielekkäämpää. Coachaava esimies on hyvä kuuntelija, empaattinen ja haluaa jatkuvasti kehittää niin itseään kuin tiimiään.

Coachina toiminut Jussi Satopää kertoo kokemuksiaan coachauksesta

Jo ennen varsinaisen prosessin alkua pidän tärkeänä tavata coachattavan kahden kesken tutustuaksemme toisiimme, käydäksemme läpi mistä coachauksessa on kysymys ja ennen kaikkea varmistaa, että odotukset ovat osapuolten kesken yhdenmukaiset. Ensitapaamisessa tulee varmistua henkilökemioiden toimivuudesta, jotta asioista (joskus vaikeistakin) voidaan puhua avoimesti ja luottamuksella. Veeran ja Jussin kanssa homma alkoi kevytluonteisella 30min tutustumisella ja rupattelun lomassa kävimme coaching -prosessin askeleet läpi. Molemmat Veera ja Jussi vaikuttivat kiinnostuneilta coachingista ja minulla oli vahva tunne että tästä tulee hyvä juttu. Oli hienoa työskennellä kahden työlleen omistautuneen esimiehen kanssa ja auttaa heitä etsimään omaa tapaa toimia couchaavana esimiehenä. Tapaamisia oli noin 2 -3 viikoin välein ajatuksella, että jokaisesta istunnosta tulisi välitehtävä. Välitehtävä on tyypillisesti jokin konkreettinen tehtävä/asia tai näkökulman tai ajatuksen pureksimista. Coachingissa vastuu välitehtävistä ja päivän aiheesta on coachattavalla. Tämä jo itsessään tukee coachingin perusajatusta vastuunottamisesta omasta toiminnasta ja kehittymisestä.

Ainoa asia johon lopulta todella voi vaikuttaa on itseensä. Istunnoissa Jussi ja Veeran kanssa kävimme monipuolisesti eri asioita läpi. On mahtavaa työskennellä itsereflektiokykyisten ihmisten kanssa. Itsereflektio on minusta oivalluttavassa coachingissa ehdottoman tärkeää. Joskus yllättävätkin asianhaarat voivat johtaa uskomattomiin oivalluksiin ja toisinaan taas pitää huomata, että tämän asian käsittely ei vie mihinkään ja on aika siirtyä eteenpäin. Coachaus onkin tietyllä tapaa haravoimista. Käydään kurkkimassa jossakin asiassa, ja jos mitään ei löydy palataan takaisin ja mennään toiseen suuntaan. Keskustelujen lomassa kiinnitän erityistä huomiota mahdollisiin rajoitteisiin, uskomuksiin, käytettyihin metaforiin ja myös henkilön elekieleen. Aika-ajoin jokin aihe saattaa olla coachattavalle henkilölle jostakin syystä haastava ja sen yleensä huomaa parhaiten elekielestä sekä reaktioista. Tähän coachin kannalta liittyy riski – kaivellako asiaa enemmän vai ottaako askel taakse.

Oleellista prosessissa on edetä coachattavan ehdoilla ja hänen vahvuuksiaan tukien. Coachattavan tulee itse löytää hänelle ominainen tapa toimia tavoitteeseen päästäkseen, mutta samalla olla valmis haastamaan itseään. Lukiessani Veeran ja Jussin kirjoitukset koin suurta ylpeyttä siitä, miten hienosti he ovat coachaavan esimiehen roolin omaksuneet ja iloa siitä, että voin sanoa olleeni matkassa mukana.