Rikkausruohoja lautaselle! Hortoilu tekee kokonaisvaltaisesti hyvää

Suomen luonto on syötäviä villivihanneksia pullollaan. Villeinä kasvavat luonnonantimemme ovat ilmaista ja maistuvaa superruokaa - siis todellisia rikkausruohoja, joilla jokaisen kannattaa ruokavalionsa ryydittää.

 

hortoilu

Kun kevät saapuu, keräilijä-metsästäjän geenit aktivoituvat. Lumen sulaessa muodostuu pälviä, joista alkaa pukata vihreää. Kevään koittaessa on villivihannesten aika. Nyt mennään siis metsään!

Villivihanneskausi alkaa huhtikuussa, lumien loitotessa. Hortasesonki jatkuu pitkälle loppusyksyyn saakka. Kun villivihanneksia voi satokautenaan hamstarata huoletta ja kuivata tai pakastaa talven varalle, ei hortatonta kuukautta tarvitse välttämättä olla ollenkaan.

Villivihannekset eli horta on superruokaa, joka hoitaa sekä kehoa että mieltä. Kun villivihanneksia lisää ruokavalioonsa, elinvoima tuntuu lisääntyvän ja vointi paranee.

Kaikkien ravinnetiheimmillään villivihannekset ovat pieninä versoina, joihin on tiivistynyt valtava määrä ravintoaineita. Moni hortoilija onkin omakohtaisesti kokenut, kuinka villivihannekset laittavat vipinää sekä ylä- että alapäähän.

Monet villivihannekset hoitavat sekä maksaa että suolistoa. Kun joka neljäs suomalainen kärsii rasvamaksasta, villivihanneksia todella kannattaisi lisätä lautaselle.

hortoilu

Nokkonen -tuo Suomen luonnon supertähti ja vanttera voimantuoja- lienee villivihanneksista se kaikkein tunnetuin ja kerätyin. Vaatimattoman näköinen nokkonen edistää vahvistaa vastustuskykyä ja edistää niin sydämen kuin eturauhasenkin hyvinvointia. Nokkonen tekee hyvää myös nivelille, luustolle, kynsille ja hiuksille. Hengitysteitäkin hoitava nokkonen uudistaa kehoa – se on siis elinvoimaasi lisäävä valinta, josta kehosi kiittää ja kumartaa!

Kaikkein tehokkainta tavaraa nokkosessa ovat sen siemenet, jotka lisämunuaisten toimintaa tukevina kohottavat vitaliteettiä ja ovat erittäin hyväksi myös mieskunnolle.

Maitohorsma puolestaan on proteiinirikas tarmontuoja. Tuon “rentun parsan” keskenkasvuiset versot ovat voissa paistettuna herkkua, joka peittoaa oikean parsan makumaailman mennen tullen.

Piharatamosta voi loihtia urheilun jälkeen nautittavaa palautusjuomaa ja voikukan vihreät nuput ovat verrattoman herkullista popsittavaa oliiviöljyssä paistettuna ja laadukkaalla suolalla maustettuna.

Piharatamoa kutsutaan toisinaan “laastarinlehdeksi”, koska sillä voi hoitaa pieniä haavoja.

Maksan toimintaa avittava, suolistoa hoitava, sapen eritystä lisäävä ja vertakin puhdistava voikukka on monen mielestä villivihannesten aatelia. Voikukka onkin varsin monipuolinen hyödynnettävä; siitä kelpaavat puputeltavaksi sekä nuput, kukat, lehdet että juuri. Voikukanlehdistä miedoimmilta maistuvat sileälehtisimmät lajikkeet, kun taas sahalaitaisimmissa varianteissa maku on huomattavasti voimakkaampi. Mitä enemmän voikukanlehdessä on punaista lehtiruokia, sitä karvaammalta se maistuu. Salaattia valmistettaessa saattaakin olla paikallaan repiä lehtiruodit kokonaan pois, jolloin lopputulos on makuprofiililtaan harmonisempi.

Poimulehti on villivihannes, joka tulee erityisesti naisten hyvinvointia. Hormonitoimintaa tasapainottava ja lihakalvojakin hoitava poimulehti maistuu sellaisenaan salaateissa tai vaikkapa yrttiteeksi valmistettuna. Kolmen pienen poimulehden sanotaan olevan terapeuttinen annos, jolla saa kuukautiskivutkin häädetyksi.

Vuohenputki puolestaan on miehisen terveyden tuki; eturauhasen kaveri ja niveltenkin ystävä. Lempeän makuinen vuohenputki on helppokäyttöistä hortaa, joka taipuu mainiosti esimerkiksi pestoon tai piirakoihin.

Siankärsämö on Suomen luonnon monitaituri, joka esimerkiksi vantteroittaa vastustuskykyä ja jelppii suolistoa. Varsin vahvan maun omaavaa siankärsämöä kannattaa hyödyntää nuorina, pieninä versioina, jolloin se on pehmeää ja lempeimmillään. Salaattisekoituksissa siankärsämöä on hyvä hyödyntää maltillisesti, ettei sen vahva maku ampuisi hennompien herkkujen yli. Veret seisauttavaksikin kuvailtua sisankärsämöä voi käyttää myös muussattuna haavojen hoidossa. Siankärsämöstä valmistettu möykky tuo helpotusta myös ientulehdukseen tai hammassärkyyn, kun sen antaa nuuskan omaisesti olla kipeässä kohdassa kahdenkymmenen minuutin ajan.

hortoilu

Villivihannesten saalistaminen on trendikästä ja järkevää

Ajat ovat nykyään suotuisat villiyrttien keruulle eli hortoilulle. Vielä 2000-luvun alussa ei rikkaruohojen syönti porukkaa juuri kiinnostanut, mutta nykyään hortoilu on jo trendikästä – ja hyvä niin. On tutkittu, että joka viides suomalainen kerää luonnosta jotain villivihanneksia ja pistelee niitä poskeena. Tämä on maailmanluokan saavutus, josta todella voimme olla hyvin ylpeitä.

Olosuhteet villivihannesten keruuseen ovat toki Suomessa poikkeuksellisen suotuisat: puhdas, helposti saavutettavissa oleva luonto ja jokamiehen oikeudet luovat hortoilijalle tukevan pohjan, jolta ponnistaa. Suomen luonnossa kasvaa peräti 200 syötävää kasvia, joista voi opetella hyödyntämään vaikkapa yhden tai kaksi uutta kasvia joka vuosi.

Selvää on, että ruuaksi poimitaan ainoastaan kasveja, jotka taatusti tunnistaa. Nokkosesta, maitohorsmasta tai piharatamosta on helppoa aloittaa.

Villivihannekset maistuvat myös perheen pikkuväelle – toki maltillisesti annosteltuina. Ketunleipä, mustikankukat ja voikukan keltaiset kukkaset ovat antimia, joilla lapsi voi hortaherkuttelunsa maistuvasti ja turvallisesti aloittaa.

hortoilu

Hortoilu tekee kokonaisvaltaisesti hyvää

Villivihannesten keruu on kroppaa ja mieltä hoitavaa aivoliikuntaa, jossa tarkkaavainen saalistelu yhdistyy notkistavaan, lempeään jumppaan. Hortoillessa luonto hoitaa ja mieli lepää – terapiatuokion tulokseksi saa vielä kahmalokaupalla onnistumisen elämyksiä ja ehtaa ruokaa.

Kun jo pelkän luontokuvan katselemisen on tutkittu rauhoittavat ylikierroksilla kieppuvaa, ei ole ihme, että luonnossa käyskentelyn terveysvaikutukset ovat lukuisat; verenpaine, syke ja stressihormoniksi tituleerattu kortisoli laskevat ja hyvä olo hiipii kehoon.

Moni kokeekin hortoilleessaan olevan osa luontoa ja tukevasti perusasioissa kiinni. Kun nykyihmisenkin geeneistä peräti 95 % on samoja kuin keräilijä-metsästäjäaikoina, ei ole ollenkaan ihme, että villivihannesten saalistaminen tuo mielihyvää ja innostusta.

Lukusuositus: Hulluna hortaan -kirja

Hulluna hortaan on Raija ja Jouko Kivimetsän kirjoittama, oivallinen ja innostava opas takapihan superfoodien herkulliseen maailmaan. Kirjasta nappaat hyödyksesi villivihannesten keruun salat ja syötävien kasvien tunnistus-, keräys- ja säilömisvinkit. Lukupumaskasta kahmit myös inspiraatiota arkiruuan rikastamiseen villivihanneksilla.

Hulluna hortaan -kirjan kirjoittaneet Raija ja Jouko Kivimetsä ovat tehneet vuosien ajan sisukkaasti ja suurella sydämellä varsin vaikuttavaa työtä villivihannesten käytön ja tunnettuuden lisäämiseksi. Pariskunnan tavoitteena on innostaa suomalaiset takaisin pöpelikköön.

Osta verkkokaupastamme >>

Villivihannesretkiä Ruohonjuuren asiakkaille!

Lähde seikkailulle lähiluontoon ja inspiroitumaan villiyrteistä!

Helsinki Wildfoods:in järjestämillä villiyrttiretkillä samoillaan lähiluonnossa ja opitaan keräämään, tunnistamaan ja käyttämään suomalaisen luonnon tarjoilemaa superruokaa – villiyrttejä, -vihanneksia ja puiden silmuja.

Osallistujat saavat vinkkejä sekä hyvinvointiin, ravitsemukseen että kasvien biologiaan liittyen. Kerromme retkillä myös mielenkiintoisia tarinoita, kuinka tuttuja takapihan superkasveja on käytetty aikojen saatossa lääkinnällisessä mielessä ja minkälaisia uskomuksia niihin liittyy. Retkillä oivalletaan myös, kuinka villikasveja voi käyttää helposti kotikokkailussa, taikoa niistä kotikosmetiikkaa ja hyödyntää muissa arjen askareissa. Tule mukaan oppimaan ja nauttimaan!

Retkeläiset saavat retken jälkeen sähköpostiinsa villiyrttitietopaketin ja yrttieväsmaistiaisia. Retkien kesto on 2,5 tuntia. Retkien ohjaajina toimivat Helsinki Wildfoodsin yrttiasiantuntijat.

 

SELLO (Laajalahden rantaniitty)

16.5. klo 17.30-20

JUMBO (Haltialan niitty)

21.5. klo 17.30-20

KAMPPI (Seurasaari)

14.5. klo 17.30-20

16.5. klo 17.30-20

23.5. klo 17.30-20

4.6 klo 17.30-20

OMPPU (Toppelund)

7.5. klo 17.30-20

14.5. klo 17.30-20

21.5. klo 17.30-20

28.5. klo 17.30-20

REDI (Mustikkamaa)

9.5. (English) klo 17.30-20

15.5. klo 17.30-20

Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen retkeä sähköpostitse osoitteeseen workshops@helsinkiwildfoods.com.
Retken hinta: 39 €/hlö (Lapset ilmaiseksi). Säävaraus.

Maksu etukäteen Helsinki Wildfoodsin verkkosivujen kautta tai paikan päällä pankkikortilla.