Hermolevon tarpeessa? Vinkkejä hermoston hyvinvoinnin tukemiseen.

Kun hermoja kiristää ja korvistakin melkein nousee savua, on syytä hengittää syvään. Miten voisi tukea hermostonsa hyvinvointia - voiko kenties ravintolisillä vaikuttaa siihen? Nyt kysytään apua Ruohonjuuren ravintoterapeutilta, Eijaliisa Koivulta!

Kun hermoja kiristää, on syytä hengittää syvään. Miten voisi tukea hermostonsa hyvinvointia - voiko kenties ravintolisillä vaikuttaa siihen?

Ensin opitaan perusasiat hermostohommista: Somaattisen eli tahdonalaisen hermostomme avulla säädellään poikkijuovaisten lihasten eli luustolihasten liikkeitä. Autonominen hermosto puolestaan on suurimmalta osin tahdosta riippumaton ja sen hommana on säädellä sydänlihaksen ja sileän lihaksiston toimintaa sekä vaikuttaa erilaisten rauhastemme eritykseen.  

Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat osa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa. Pelkkä tahto ei siis toden totta riitä aktivoimaan palautumista vaan tarvitaan siitä riippumattomia asioita. Parasympaattisen hermoston tärkein hermo on vagus- eli kiertäjäkermo, joka tavallisesti aktivoituu esimerkiksi unen ja rentoutumisen aikana. Hermostoa lepuuttaa siis ainakin lepo.

Sympaattinen hermosto liittyy vireystilaan ja tormakkuuteen

Sympaattinen hermosto pitää huolen siitä toimimme terhakkaasti ja saamme asioita aikaiseksi. Sympaattinen hermosto on siis ikäänkuin kroppamme ”kaasupoljin”, jonka aktivoituessa verenpaine, syke ja hengitystiheys nousevat. Silloin kehomme energiantuotanto tehostuu ja suorituskyky kohoaa. Meissä on voimaa kuin pienessä kylässä!

Sympaattisen hermostomme aktivoituminen on siis välttämätön stressireaktio, jonka ansioista saamme toden totta pistettyä töpinäksi.  Sympaattisen hermoston vireydessäolo vie energiaa ja sen vastapainoksi kehomme tarvitsee palautumista. Ellei kehomme pääse välillä lepäämään, stressitila jää päälle ja ongelma poikineen alkaa kehkeytyä.

Voiko ravintolisien avulla sitten saada sympaattista hermostoa aktiivisemmaksi. Jos olo tuntuu nuupahtaneelta, mistä saisi tarmoa tuupatuksi?

– Adaptogeenit, jotka auttavat kehoa mukautumaan kulloiseenkin tarpeeseen, voivat olla avuksi sekä hermostomme aktivoinnnissa että rauhoittamisessa. Ruusujuuri esimerkiksi on voimakas adaptogeeni, joka auttaa kehoa sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja taistelemaan stressiä vastaan tai tarvittaessa tuomaan lisää virtaa ja jaksamista. Itselleni ruusujuuri on antanut hyvinkin lisäpuhtia elämän rankemmissa vaiheissa. Ashwagandha toimii samaan tapaan ihmisen tarpeen mukaan, mutta se on enemmän tasapainottava alkaen stressihormoni kortisolista ja sen myötä tasapainottaa kehon kaikkia hormoneita, Ruohonjuuren ravintoterapeutti Eijaliisa Koivu opastaa.  

Ubikinoni Q10 on välttämätön rasvaliukoinen koentsyymi, jolla on aktiivinen rooli solujen energian tuotannossa. Se on hyödyllinen lisäenergian tuoja ja mainio piristysaine, joka on virkistävimmillään noin seitsemän tuntia nauttimisen jälkeen, Koivu jatkaa. 

– Alfalinoiinihappo voi myös toimia lisäenergian tuojana. Aminohapot voivat parantaa henkistä vireystilaa ja tuoda lisäpuhtia. Esimerkiksi L-glutamiinilla on energisoiva vaikutus sen läpäistessä veriaivoesteen ja muuttuen aivojen energialähteeksi. 

Parasympaattinen hermosto liittyy palautumiseen ja lepoon

Parasympaattinen hermosto palauttaa kehomme toiminnot tasapainotilaan. Kun parasympaattinen hermostomme aktivoituu, hengityksemme rauhoittuu, sydämemme syke alenee ja sykevälivaihtelu lisääntyy. 

Rauhallinen samoilu metsässä, hengitysharjoitukset, meditaatio ja lepo saavat yleensä parasympaattisen hermostomme aktivoitumaan. Aina näin ei kuitenkaan ole: joskus rauhoittuminen on vaikeaa, pää on pyörällä kuin Haminan kaupunki, sydän tykyttää ja keho käy monin tavoin kovilla kierroksilla. Silloin tuntuisi lisäjeesi olevan tarpeen.

Voitko ravintolisillä vaikuttaa parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen? Mitkä ravintolisät tyynnyttävät kehoa ja mieltä?

– B-vitamiinit ovat hermostovitamiineja, jotka tukevat psyykkisessä kuormituksessa. Vitamiineista B3 eli niasiini on tärkeä aivojen kannalta, samoin B12 niin aivojen kuin hermoston vinkkelistä. Myös B6-vitamiini ja foolihappo ovat tärkeitä hermovälittäjäaineiden kannalta. Stressi kuluttaa myös B6 -vitamiinia, joten sen saantiin on hyvä kiinnittää huomioita. Stressi lisää myös C-vitamiinin, kalsiumin ja magnesiumin tarvetta ja kun niitä saa riittävästi, auttavat ne rauhoittamaan hermostoa, Eijaliisa Koivu neuvoo.

Hermostolle tukea aminohapoista

Koska hermovälittäjäaineet muodostuvat aminohapoista, voidaan aminohapoilla vaikuttaa hermostoon ja mieleen. Tässä Ruohonjuuren ravintoterapeutin vinkit hermostoa helliviin aminohappoihin:

– Rauhoittava glysiini on yksi tärkeimpiä hillitseviä hermovälittäjäaineita aivoissa. Myös tauriini toimii hillitsevänä hermovälittäjäaineena aivoissamme saaden aikaan rauhoittavan vaikutuksen. L-tyrosiini taas tukee henkistä vireystilaa.

– Kurpitsansiemenestä luonnostaan saatava tryptofaani auttaa muodostamaan melatoniinia ja serotoniinia. Sillä on rauhoittava ja tasapainottava vaikutus. 

– Stressiä säätelevien hormonien kuten adrenaliinin tasot laskevat stressaavissa tilanteissa. L-tyrosiini toimii näiden yhdisteiden valmistamisessa ja yksistään otettuna voi nostaa kehon stressinsietokykyä. 

– L-teaniinia on pääasiassa vain teessä, mutta sitä löytyy myös erillisenä valmisteena. Teaniini vaikuttaa hermovälittäjäaineiden toimintaan ja se voi hillitä hermoärsytyksiä. 

– Asetyyli L-karnitiini tukee neurologisia toimintoja ja parantaa energiatasoja. 

Perusvinkki aminohappojen nauttimiseen: Kaikki aminohapot tulee muistaa ottaa tyhjään vatsaan.  

Lääkinnällisiä sieniä hermostoa tukemaan

Lääkinnällisistä sienistä lakkakääpä eli reishi tasapainottaa mieltä ja tuo tyyneyttä. Illalla nautittuna tuo apua myös levolliseen uneen. Reishi maadoittaa kehon ja mielen ja saa ylikierrokset vaimenemaan. Reishi rauhoittaa pörräävät ajatukset ja auttaa mieltä laskeutumaan tähän hetkeen. Reishia nautittaessa fokus päästä ja aivoista ikäänkuin laajenee sydämeen ja koko kehoon.

– Kauranversouute rauhoittaa mieltä ja voi helpottaa jännitystä ja ahdistusta täsmäiskuna ennen jännittävää esiintymistä tai muuta tilannetta, Eijaliisa suosittelee. 

– Myös kärsimyskukalla on todettu rauhoittavaa vaikutusta. Koska suoliston merkitys terveydelle on oleellinen, maitohappobakteerien ja vitamiinien säännöllisen käytön on todettu helpottavan stressiä. 

Ruokavalio- ja ravitsemusvinkkejä optimaaliseen palautumiseen ja hermostomme hyvinvointiin

– Koska kehomme on niin kokonaisvaltainen kapistus, mikset hoitaisi sitä yhtä ainoaa ihanaa kehoasi tarjoten sille vain parasta?!  Tarjoa itsellesi parhaita raaka-aineita hyvinvointiin, koska terveellinen ravitsemus pitää huolta myös hermostostasi. Lisää lautasellesi paljon värejä tuomaan ravintoaineita, pähkinöitä, siemeniä, avokadoa, kalaa, oliiviöljyä tuomaan hyviä rasvahappoja – jotka ovat myös välttämättömiä aivoillesi. Aivojen rasvapitoisuus on jopa 60%. Valitse jokaiselle aterialle jokin proteiinilähde tuomaan kylläisyyttä ja rakennuspalikoita soluillesi, Ruohonjuuren ravintoterapeutti kannustaa.

– Nauti myös B-ryhmän vitamiinejä sisältäviä ruokia, eityisesti vihreälehtisiä vihanneksia, joista saat myös foolihappoa.

Kun hermoja kiristää, on syytä hengittää syvään. Miten voisi tukea hermostonsa hyvinvointia - voiko kenties ravintolisillä vaikuttaa siihen?

Onko puutteellisella ravinnolla yhteyttä heikkoon palautumiseen, väsymykseen ja pitkäkestoiseen stressiin?

– Ravinnolla on paljon merkitystä tähänkin asiaan. Unohda sokeripitoinen, höttöhiilariruoka, joka vain väsyttää sinua, aiheuttaa turvotusta ja vatsavaivoja sekä lisää tulehduksia kehossa. Oleellista on myös hyvä ja itselle sopiva ateriarytmi. Ethän siis jätä tärkeää, kattavaa ateriaa väliin kiireen tai muun tekosyyn varjolla, Eijaliisa vetoaa.

Parasympaattisen hermoston toiminnalle on hyväksi myös riittävä, hyvää mieltä lisäävä liikunta – ei välttämättä kuitenkaan himotreenaaminen. Myös erilaiset rentoutusharjoitukset, kylmävesiuinti, metsässä oleilu, mieleiset harrastukset, ilo, nauru, kosketus ja läheiset ihmissuhteet hoitavat parasympaattista hermostoamme. Riittävä, säännöllinen ja hyvälaatuinen uni on avainasemassa hermoston hyvinvoinnista puhuttaessa. 

Nykyajan kiireinen elämäntapa ja monen asian tekeminen yhtä aikaa on sekä kehollemme että mielellemme sangen kuormittavaa. Hermostollemmekin olisi hyväksi yksinkertaistaa olemistaa ja karsia elämäänsä selkeämmäksi – ja keskittyä  yhteen asiaan kerrallaan. Myös pienet tauot ja erityisesti ruokailuhetkien rauhoittaminen ovat ehdottoman tärkeitä asioita myös hermostomme hyvinvoinnin kannalta.