Miksi hiilijalanjälljen hyvittäminen on laitonta, mutta hiilijalanjäljen kasvattaminen on laillista?

Ilmastonmuutoksen etenemisen hidastamiseksi tarvitaan kaikkia keinoja. Vaadimmekin päästökompensaation laajempaa laillistamista!
Miksi hiilijalanjälljen hyvittäminen on laitonta, mutta hiilijalanjäljen kasvattaminen on laillista?

1137 kuusentainta ja 650 364 kg CO2-hyvitystä. Sen verran hiilikompensaatiota tuli tehtyä laittomasti Ruohonjuuren piikkiin Climate Actionin hiilihyvityslahjakorttien kautta. Päästöjen hyvittäminen on viranomaistulkinnan kuitenkin Suomessa laitonta ilman rahankeräyslupaa - mutta niin ei pitäisi olla. Taistelussa ilmastonmuutoksen etenemistä vastaan tarvitaan kaikkia keinoja - myös helppoa ja monipuolista mahdollisuutta päästöjen kompensointiin eli hiilihyvitysten tekemiseen.

Suomessa on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellinen rahankeräyslaki, jonka viranomaistulkinnan mukaan hiilihyvitysten myymiseen tarvitaan rahankeräyslupa, jota kaikki toimijat eivät kuitenkaan voi saada. Pulma kilpistyy käytännössä tulkintoihin vastikkeellisuudesta. Poliisin arpajaishallinto katsoo kompensointimaksujen olevan vastikkeettomia, ja vaatii siksi rahankeräyslupaa. Ruohonjuuren kanta on se, ettei lupaa tarvita, koska kompensoinnilla saadaan vastike, eli päästöjen kompensointipalvelu.

Me Ruohonjuuressa vaadimme lain tulkinnan muuttamista siten, että hiilihyvitysten tarjoaminen mahdollistuisi laajemmin ja ilmastoa voitaisiin myös tällä keinolla suojella. Ilmastonmuutos on niin vakava ja akuutti uhka, että sen torjunnassa on otettava kaikki keinot käyttöön! Helppo ja kattava kompensointitarjonta on yksi keinoista - ei sellaisenaan tietenkään riittävä mutta oiva lisä konstivalikoinaan.

Ruohonjuuri ei itse tokikaan ole ryhtymässä päästökompensaatioita myymään vaan tahdomme muutosta siksi, että siihen vihkiytyneet tahot (kuten Compensate-säätiö tai Climate Action) voisivat jatkaa toimintaansa.

Mitä kompensointi on?

Kompensointi on päästövähennysyksiköiden ostamista syntyneitä päästöjä vastaavalla määrällä. Kompensoinnin tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Hiilihyvityslahjakorteista tuli laittomia

Ruohonjuuressa oli joulu-kesäkuussa myynnissä kompensointiyritys ClimateActionin hiilihyvityslahjakortteja. Lahjakortin hankkimisen tuloksena istutettiin Sotkamoon 1,5 puuta/lahjakortti. Yhden lahjakortin kompensaatiovaikutus on yhden kuukauden keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki.

Sittemmin nämä hiilihyvityslahjakortit ilmenivät laittomiksi - kuten myös muu kaupallinen kompensaatiotoiminta. Heinäkuussa ClimateAction joutui lopettamaan toimintansa. Poliisihallituksen arpajaishallinto linjasi päästöjen hyvitystoiminnan tarvitsevan rahankeräysluvan, jota ei kuitenkaan ole mahdollista saada tällaiselle toiminnalle. Kompensaatiotouhuistaan tuli siis kertapäätöksellä laittomia.

- Toimintaamme ei ole ottanut kukaan viranomainen virallisesti kantaa. Kuitenkin kun samanlaista toimintaa harrastava säätiö Compensate joutui mittavan rikostutkinnan kohteeksi epäiltynä rahakeräyslain rikkomisesta, ja siksi päätimme pitkän pohdinnan jälkeen keskeyttää toimintamme, koska meitäkin uhkasi samoihin syytteisiin joutuminen, Akseli Koskela Ruohonjuuren hiilihyvityslahjakortit toimittaneesta ClimateAction:ista kertoo.

Ruohonjuuren kompensaatiolahjakorttien osalta hyvitykset hoidettiin asianmukaisesti loppuun saakka: ClimateAction toteutti hiilidioksidipäästöhyvitykset puiden istutuksina, koska puut ovat erinomaisia hiilen sitojia. Yhteensä 6000 kuusentainta istutettiin Someroon, viljelyskelvottomalle maalle. Kaikki ClimateAction päästöhyvitykset toteutettiin yli nelinkertaisesti luvattuun nähden.

Ruohonjuuressa hiilihyvityslahjakortteja jäi myymättä aikamoinen läjä, koska ne muuttuivat käytännössä yhdessä yössä laittomiksi. Koska Ruohonjuuri on aina hyvän puolella, otimme myymättömistä lahjakorteista vastuun itsellemme ja Ruohonjuuren ”piikkiin” istutettiinkin 1137 kuusentainta, joka vastaa yhteensä 650 364 kg CO2-hyvitystä. Tuo määrä vastaa keskivertosuomalaisen 62,5 vuoden hiilijalanjälkeä. Tulimme siis kompensoineeksi toimintamme vaikutuksia melkoiset pitkän pätkän - Ruohonjuuren oman toiminnan päästöjen osalta laskennallisesti yli 20 vuoden ajaksi päästöjen nykytasolla arvioituna.

Miksi kompensointi pitäisi mahdollistaa laajemmin?

Kompensointi on nykyihmiselle helppo tapa hyvittää hiilidioksidipäästöjään tai siirtyä jopa hiilinegatiiviseen elämään. Ainoana keinona se ei tietenkään riitä, vaan hyvittäminen on yksi konkreettinen työkalu maailmaa parantavassa työkalupakissa. 

Ruohonjuuren hiilihyvityslahjakortit toimittanut ClimateAction Oy perustettiin, kun joukko ihmisiä kyllästyi käytännön tekojen puutteeseen ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Tämä tuloksena perustettiin hiilinielupalvelu, jonka avulla ihmiset voivat hyvittää hiilidioksipäästönsä.

- Istutimme Sotkamoon viljelyskelvottomalle entiselle peltoalueelle 6000 metsäkuusen tainta. Istutukset sujuivat hyvin kuivasta kesästä huolimatta, sateet sattuivat tulemaan juuri sopivasti istutusten jälkeisinä päivinä, Akseli Koskela ClimateActionista kertoo.

- Tulevina vuosina istuttamamme kuuset tulevat sitomaan yhteensä yli 3 300 000 kg hiilidioksidia. Tuo määrä vastaa keskimääräisen suomalaisen 330 vuoden (eli 3 960 kuukauden) hiilijalanjälkeä. Hoidamme taimia niin kauan, että niiden kasvu on vakaalla pohjalla ja ne pärjäävät itse. Tämän jälkeen annamme metsän muuttua luonnonmukaiseksi ja muiden lajien levittäytyä alueelle. Lopulta metsä rauhoitetaan, eikä sitä ole mahdollista käyttää taloudellisesti hyväksi, Koskela jatkaa.

Pyrkimyksenä on siis varmistaa se, että istutettu metsä maksimoi hiilensidonnan sekä parantaa alueen biodiversiteettiä. Puulajiksi valikoitui metsäkuusi, koska sen kyky sitoa hiiltä on ylivoimainen muihin verrattuna. Toki myös muiden puulajien annetaan levittäytyä metsiin luontaisesti ja vähitellen alueet muuttuvatkin luonnonvaraisiksi. Ajan saatossa hiilihyvityksistä alkunsa saaneet metsät tulevat olemaan koti myös tuhansille muille eliölajeille.

Miltä näyttää kompensoinnin tulevaisuus?

Suomen eriskummallinen rahankeräyslaki on säädetty ennen kuin päästöjen hyvitystoiminta on yleistynyt. Toiveissa on, että lain tulkintaa saadaan muutettua: ryhmä kansanedustajia on tehnyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan päästökompensaation myymisen rajaamista rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle.

Tämä olisikin asiallista: Lainsäädännön tulisi tukea paremman yhteiskunnan rakentamista ja uusien, elämän edellytyksiä parantavien innovaatioiden toteuttamista. Päästökompesaatioiden myymisestä tulee tehdä mahdollista.

- Vaikka hiilihyviyslahjakortit poistuvat myynnissä, ilmastonmuutos ei kadonnut minnekään - eikä taistelussa sitä vastaan saa luovuttaa, ClimateActionin Koskela toteaa. Pontevasti samaa mieltä ollaan myös Ruohonjuuressa.

Hiilihyvityslahjakorttien tuloksena istutettu taimikko löytyy Sotkamosta sijainnista: 64°06'09.8"N 27°56'15.7"E

Kaikki kompensointi ei onneksi ole kielletty vaan rahankeräysluvan saaneille järjestöille voi vapaaehtoisia kompensointimaksuja edelleen toki maksaa. 

Merkityksellisiä ilmastotekoja voi tehdä esimerkiksi lahjoittamalla rahaa Luonnonperintösäätiölle, joka ostaa vanhoja metsiä ja suojelee ne pysyvästi. Kompensointia voi tehdä myös muiden järjestöjen kuten Siemenpuu-säätiön kautta.