Mitä kassiini sujauttaisin?

Julkaisemme ilolla Hanna Skytän kirjoituksen, jossa pohdiskellaan sitä, mitä ihmisen oikeastaan kannattaakaan osteskella.

 MITÄ KASSIIN SUJAUTTAISIN?

Luomu. Lähiruoka. Kausiruoka. Mitä plussaa ja miinusta eri ruokashoppailustrategioilla on?

Ruoan tuotannon ja kuljetuksen osuus ekologisesta jalanjäljesta on noin 20 prosenttia.WWF:n Living Planet -raportin mukaan Suomen ekologinen jalanjälki oli maailman kolmanneksi suurin Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Yhdysvaltojen jälkeen. Laskelmien mukaan tarvitsisimme lähes neljä maapalloa, jos kaikilla maailman asukkailla olisi suomalaiset kulutustottumukset.

Ympäristöystävällinen ruoka on myös kehosi ystävä

Mitä pidemmälle jalostettua, kauempana tuotettua ja raskaammin pakattua ruokaa syömme, sitä enemmän sen valmistus kuluttaa ympäristöä. Lisäksi ympäristökysymyksien kirjoon kuuluvat lisäaineet, geenimuuntelu, eläinten oikeudet, ympäristömyrkyt kuin ruokamyrkytykset ja eläinperäisten tautien riskit. Motiivina jalostamattoman ruuan suosimiseen on siis myös sen terveellisyys.

Strategia 1: Osta luomuruokaa.

Mitä se on? Virallisesti luomulla tarkoitetaan valvottua ja sovittuihin tuotantomenetelmiin sitoutunutta kasvinviljelyä, kotieläintuotantoa sekä elintarvikkeiden jalostusta ja markkinointia. Koko tuotantoketju perustuu luonnonmukaisiin ja ympäristöä säästäviin valintoihin pellolta aina valmiisiin elintarvikkeisiin asti.

+ Korkea ravintoainesisältö. Lukuisten viimeaikaisen tutkimuksen mukaan luomuruoka-aineiden antioksidanttisisältö oli tehotuotettuja elintarvikkeita parempia.

+ Ei synteettisiä kemikaaleja tai säteilytystä, luonnon arvostus Luonnonmukaisessa viljelyssä käytetään hyväksi luonnon omia menetelmiä, kuten ravinnekiertoa, kompostointia ja muuta luonnonmukaista lannoitusta sekä biologista kasvinsuojelua. Eläinten elinolosuhteet muodostetaan mahdollisimman lajinmukaisiksi ja niiden hyvinvointiin kiinnitetään huomiota.

+ Ei geenimanipulointia. Geenimuuntelun riskeistä ja vaikutuksista ihmiseen väitellään laajasti. Niinikään geenimuuntelujen aineksien luontoon leviämistä ja niiden vaikutusta eliöstään, eläinten ja kasvien geenien sekoittamista, eläinten, kuten kalojen, kasvun nopeuttamisen eettisyyttä ja mahdollisesti lisääntyviä allergiariskejä on pohdittu kiivaasti. Valitessasi luomuruokaa, voit olla varma, ettei se sisällä geenimuunneltuja aineksia.

+/- Kallista. Luomutuotteiden hintakirjo on laaja, ja esimerkiksi luomulaatuisten leipien hintaero tavallisiin leipiin on pieni, kun puolestaan kasvisten osalta ero saattaa olla hyvin merkittävä. Yksittäisten elintarvikkeiden hintojen vertailua parempi strategia onkin keskikulutuksen ja ruuan kokonaishintojen tai vuosittaisten ruokamenojen vertailu. Finfoodin mukaan maidon, leivän, perunan, tomaatin, kananmunien ja jogurtin vaihtaminen kokonaan luomutuotteiksi nostaa yhden henkilön ostoskorin hintaa noin 25 senttiä päivässä.

- Luomuruuan tuotanto ei ole yhtä tehokasta, kuin tehoviljely. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luomuruuan tuottamiseen tarvitaan suurempi pinta-ala maata kuin tehoviljelyn kautta tuotettuun samaan määrään ruokaa. Yhdysvalloissa sijaitsevan Hudson -insitutuutin Center for Global Food Issues -osaston tutkimusten mukaan 26 miljoonaa neliömetriä metsää pitäisi hakata, mikäli maailma muuttaisi kokonaan luomuviljelyyn.

Shoppaile täällä: torit, kauppahallit, elintarvikeliikkeiden luomuosastot, luontaistuotekaupat, suoramyyntitilat, ruokapiirit

Luomuresepti:

Ruuanvalmistusenergiaa säästävä, ja kropan energisyyttä lisäävä hedelmäinen chia-puuro

1 luomupäärynä

1 luomuomena

1 luomu mango

¼ avocado

1 dl mustikoita tai muita marjoja

2 rkl vettä

3 kukkurallista rkl luomu chia-siemeniä

2 rkl luomuhampunsiemeniä

1 tl kanelia tai muita lempimausteitasi

Laita päärynä, omena, mango, banaani ja vesi tehosekoittimeen ja aja sileäksi soseeksi. Voit toki käyttää myös valmista, makeuttamatonta omenasosetta tmv.

Lisää soseen joukkoon chia, hampunsiemenet ja marjat.

Laita puuro jääkaappiin vetäytymään vähintään 20 minuutiksi, jolloin chia turpoaa ja massa muuttuu puuromaiseksi (geeliksi). Lisää välillä vettä, jos massa näyttää mielestäsi liian paksulta.

Voit valmistaa puuron myös edellisenä iltana ja antaa vetäytyä jääkaapissa yön yli.

Strategia 2: Osta tuoretta lähiruokaa.

Mitä se on? Lähiruoalla tarkoitetaan oman kunnan, maakunnan tai talousalueen sisällä tuotettuja elintarvikkeita. Käytännössä lähiruuaksi voidaan kutsua alle 100 kilometrin säteellä tuotettua ruokaa.

+ Energiansäästö. Mitä tuoreempaa ja vähemmän jalostettua ruoka on, sen vähemmän yleensä energiaa on kulutettu pakkaamiseen tai kylmäsäilyttämiseen. Purkitetut kalasäilykkeet esimerkiksi vaatiivat suuret määrät vettä, energiaa ja eri materiaaleja kun puolestaan tuoreet, erityisesti villisti kasvaneet kalat eivät rasita luontoa juuri lainkaan.

+  Ei jätettä. Mitä useammin ostat pieniä annoksia tuoretta ruokaa, sen pienempi todennäkösyys on, että joutuisit heittämään sitä pois.

+ Lähiruoka tukee kotipaikkasi talouden kehitystä ja tietotaitoa. Lähiruuan tuotantoketju kokonaisuudessaan suosii paikallisia toimijoita, joten esimerkiksi sen työllistysvaikukset voidaan laskea lähiruuan plussiksi. Myös kulttuuriperinteet säilyvät, kun paikalliset toimijat pääsevät hyödyntämään osaamistaan.

+ Vähän lisäaineita. Kun ruoka saapuu läheltä ja tuoreena pöytään, ei lisäaineita tarvita juurikaan. Suomalaisia elintarvikkeita on hyvä suosia, sillä esimerkisi lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita käytetään Suomessa monia muita maita vähemmän ja elintarvikevalvonta on tehokasta.

- Useat kauppamatkat. Mahdollisimman tuoreen ruuan ostaminen vaatii useita kauppareissuja viikossa. Mikäli teet kauppamatkat autolla, saattaa näiden ympäristön kuormittavuus koitua yllättävänkin suureksi. Pyri siis suosimaan kauppamatkoilla polkupyörää tai kävelyä. Myös ruokapiirit ovat hyvä vaihtoehto, mikäli esimerkiksi tuottajien tiloille pääsy on sinulle hankalasti järjestettävissä.

- Heikompi vitamiinipitoisuus? Joidenkin tutkimusten mukaan purkitetut elintarvikkeet saattavat sisältää jopa enemmän ravintoaineita, sillä siinä vaiheessa, kun esimerkiksi ”tuoreet” kasvikset saavuttavat pöydän, ne ovat saattaneet joutuneet olemaan kaupan säilytyksessä pitkän ajan.

- Ruuan ”matka” ei ole ainoa ekoystävällisyyteen vaikuttava tekijä. Ekovertailussa on otettava huomioon myös muita tekijöitä, kuin ruuan kuljetusmatkat. Esimerkiksi kehittyvien ja köyhempien kansojen tukeminen mm. Reilun kaupan kautta on merkittävä eettinen tekijä.

Shoppaile täällä: pientuottajien suoramyyntitilat, kauppahallit, torit, ruokapiirit

Lähiruokaresepti:

Kantarelli-härkäpapukeitto

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 porkkana

1 l kantarelleja

2 rkl rypsiöljyä

1 l vettä

1 kasvisliemikuutio (luomu)

2 dl härkäpapurouhetta

1 tl suolaa

2 tl rouhittua mustapippuria

½ sitruunan mehu

2 dl luomukermaa tai kaurakermaa tmv.

Paista sienet ja nosta 1/3 osa niistä sivuun koristelua varten.

Kypsennä kaikki kasvikset ja härkäpapurouhe täysin kypsäksi kasvisliemessä, soseuta tasaiseksi soseeksi, lisää kerma, kuumenna ja tarkista maku.

Ripottele sieniä keiton päälle juuri ennen syömistä.

Strategia 3: Osta kausiruokaa.

Mitä se on? Globalisaatio on saanut meidät olettamaan, että lähes kaikkia elintarvikkeita on saatavailla vuoden ympäri.  Kausiruuan suosija ostaa elintarvikkeita, joita kunakin vuodenaikana on luonnosta saatavilla eikä kuljetettu muista maista tai kasvatettu kasvihuoneissa. Kausiruuaksi lasketaan kuitenkin myös ulkomailla luonnonolosuhteissa tuotetut, Suomeen kuljetetut ruuat, kuten Espanjassa talvella kypsyvät mandariinit, appelsiinit jne.

+/- Lyhyemmät kuljetusmatkat. Kausiruoka puolestaan ei normaalisti matkusta pitkiä matkoja, kun puolestaan ”ei kausiruuan” saatavuus voi merkitä hyvin pitkien matkojen kuljetusta maista, joissa on kyseisen elintarvikkeen satokausi. Toisaalta pitkällä tähtäimellä voi olla ekoystävällisempää ja energiatehokkaampaa tuottaa ruoka-aineita sellaisissa maissa, joissa kasvatusolosuhteet ovat ideaalit ja kuljettaa niitä muihin maihin. Talvella Espanjassa tuotettu kurkku on useimmiten suomalaista talvella kasvihuoneessa kasvattettua ympäristöystävällisempi, mutta myös maku, torjunta-aineet, kotimaisen työllisyyden tukeminen ja työntekijöiden olot vaikuttavat kuluttajien vaakakupissa.

+/- Monipuolisuus. Voi olla vaikeaa orientoitua ajatukseen, ettet voisikaan enää tarjota uudenvuoden juhlissasi mansikoita shampanjan kanssa. Myös ruokavalion monipuolisuus saattaa kärsiä, sillä erityisesti talviaika Suomessa saattaa olla haasteellinen monien vihannesten ja kasvisten  saatavuuden kannalta. Toisaalta taas monipuolisuus saattaa lisääntyäkin, sillä vuodenaikojen ja valikoimien vaihtuessa vuoden mittaan tulet ehkä huomaamattasi käyttäneeksi laajempaa skaalaa erilaisia kasviksia ja muita elintarvikkeita.

Shoppaile täällä: torit, kauppahallit, elintarvikeliikkeet, suoramyyntitilat (ole kuitenkin tarkkana, että tuotteita ei ole kasvatettu kasvihuoneissa, jolloin niitä ei enää lasketa kausiruuan piiriin)

Kausiruokaohje:

Flunssan karkoittava mandariinismoothie, jossa pääosaa näyttelevät ihanan makeat ja edulliset mandariinit

1 iso banaani paloina pakastettuna

½ pieni avocado (pakastettuna)

2-3 mandarinia tai klementiiniä

2 rkl kookosmaitopurkin pinnalla olevaa kermaa

1 dl kookosmaitoa + 1 dl vettä

1 rkl kookosöljyä

1 taateli

1 rkl sitruunamehua

Surauta kaikki ainekset tehosekoittimessa samettiseksi smoothieksi! Lisää nestettä, mikäli smoothie on liian paksua.

Strategia 4: Osta suunnitellusti.

Mitä se on? Suunnittelet ateriasi ja käytät hyväksi edellisen päivän ruokien tähteet.

+ Vähemmän ruokajätettä. Sitä pienempi riski ruuan poisheittämiselle on, mitä suunnitellummin ostoksesi teet.

+ Suunnittelu vähentää ajokilometrejä. Suunnittelemalla esimerkiksi viikoittain ateriasi, on todennäköisempää, että joudut käymään myös harvemmin ruokaostoksilla. Useasti toistuvilla kauppamatkoilla - erityisesti autolla tehtävillä - voi olla yllättävänkin suuri ympäristövaikutus. Mikäli roskiin päätyy paljon tuotteita, on ympäristövaikutukset syntyneet turhaan. Toisaalta mikäli ostat liian vähän ruokaa, voi olla, että toistuviin kauppamatkoihin tulee tarve kuitenkin.

Shoppaile täällä: mitkä tahansa ruokakaupat, luomutilat, kauppahallit, torit jne. Tärkeintä on, että ruokajätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Hävikkiäkö? -pääruoka, jossa hyödynnät edellisten reseptien jämiä!

Kanterellikeitolla maustettu spelt-risotto ja liekkeihin sytyttävä hampunsiemenkastike

sieniä, joita on jäänyt kantarellikeitosta

(tai noin 100g tuoreita sieniä ja 1 sipuli ja valkosipulinkynsi)

2 rkl rypsiöljyä

2 dl risotto spelttiä (Mooseksen vilja)

3,5 dl vedellä ohennettua kanterelli-härkäpapukeittoa

(tai kasvislientä, pakuriteetä tai esim King Soyn tofu-inkiväärimisokeittoa)

2 rkl luomukuohukermaa, kaurakermaa tai soijakermaa

1 rkl tamaria tai Bragg-soijaa

3 rkl kotimaisia hampunsiemeniä, joita olet käyttänyt myös chia-puuron valmistuksessa

Mikäli sinulla ei ole kanterelli-keitosta jääneitä, jo valmistettuja sieniä, kuori ja hienonna sipulit, viipaloi sienet. Kuullota näitä pannulla öljyssä. Valmiiksi kysennetyt sienet voit suoraan lisätä pannulle öljyn kanssa ja antaa lämmetä hetken.

Lisää speltti ja kääntele hetken kunnes se on läpikuultavaa. Lisää ohennettu sosekeitto (tai kasvisliemi) ja keitä kypsäksi, mutta ei liian pehmeäksi – speltti saa jäädä napakaksi. Lisää nestettä tarpeen mukaan. Lisää lopuksi kerma, tamari ja hampunsiemenet.

Liekkeihin sytyttävä hampunsiemenkastike

Perinteisesti maapähkinöistä valmistettu kastike muuttuu astetta terveellisemmäksi immuniteettiboosteriksi hampunsiemenistä tai parapähkinöistä valmistettuna. Inkivääri ja mausteet myös tehostavat vastustuskykyä.

1 salottisipuli

1 valkosipulinkynsi

2 rkl raastettua inkivääriä

1 rkl kookosöljyä

2 rkl kookospalmusokeria

1 rkl Bionan harissa-tahnaa

2 dl kuorittuja hampunsiemeniä, joita olet käyttänyt myös hedelmäisen chia-puuron valmistuksessa (voit myös käyttää esimerkiksi parapähkinöitä tmv))

kookosmaitoa, jota on jäänyt mandariinismoothien valmistuksesta (noin 2 dl)

3 rkl tomaattisosetta

2 rkl tamaria tai Bragg-soijaa

Kuullota kuorittuja ja hienonnettuja sipuleita öljyässä. Lisää inkivääri ja jatka kuullottamista vielä hetki. Laita sipulit tehosekoittimeenmuiden ainesten kanssa ja aja tasaiseksi kastikkeeksi.

Kaada kastike takaisin pannulle. Lisää halutessasi tofua, tempehiä, kalaa tai muuta proteiininlähdettä.  Anna ainesten lämmetä ja tarjoile spelt-risoton kera.

Muistilista eko-ruokaostoksille:

• Kysy itseltäsi: ”Tarvitsenko tätä?”. Useimmiten haluamme asioita, joita emme edes tarvitse. Erityisen vaarallista on mennä kauppaan nälkäisenä, jolloin järkevien valintojen tekeminen vaikeutuu.
• Käytä lähikauppaa ja annapalautetta kauppiaallesi. Ilman palautetta eivät valikoimat lähikaupassasi voi lisääntyä toivomallasi tavalla.
• Käytä mahdollisuuksien mukaan pyörää tai mene ostoksille jalkaisin.
• Ota oma ekokassi mukaasi, jotta vähennät pakkausjätettä ja muovipusseja. Jotkin vihanneksetkin voit punnia ilman hedelmäpusseja. Käytä Ruohonjuurestakin saatavissa olevia nailonista valmistettuja kesto-vihannespusseja.
• Osta mahdollisimman luonnollista ruokaa ja peruselintarvikkeita, joissa ei ole lisäaineita.
• Mieti ostoksesi etukäteen, jolloin voit vähentää turhaa kulutusta.
• Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita.
• Vähennä naudan lihan käyttöä ja suosi luonnonkalaa. Yksityisen ihmisen ympäristövaikutuksista kolmasosa tulee ruuasta, josta suurin ekojalanjälki on naudanlihalla, sitten juustolla. Myös kasvatettu kala, riisi, sian ja broilerinliha sekä uunissa valmistettavat raakapakasteet kuluttavat roimasti ympäristöä.
• Pyri ostamaan juomat palautuspulloissa ja kierrätä ne.
• Suosi Reilun Kaupan kahvia, teetä ja sokeria, sekä muita elintarvikkeita, joita ei Suomessa ei voida tuottaa.
• Kokkaa isompi määrä ruokaa kerralla ja pakasta pienissä kerta-annoksissa.
• Mikäli ajattelet ainoastaan energiankulutusta, käytä mikroa, älä liettä tai uunia. Terveysriskien puolesta tosin suositukset saattavat olla toisenlaiset.
• Korvaa eläinkunnan tuotteita kasvikunnan tuotteilla
• Suosi kotimaisia luonnonantimia, kuten riistaa, luonnossa kasvanutta kalaa, marjoja ja sieniä.
• Älä heitä ruokaa roskiin. Itse hyödynnän jopa esimerkiksi luomulaatuisten yrttiteepussien (Yogi, Pukka) sisällöt ripottelemalla ne smoothie-ainesten joukkoon ennen blendaamista. Näin smoothiet saavat ihania, uusia makuja, ekojätettä tulee vähemmän ja kehosi hyötyy ihanista yrteistä!
• Opettele kompostoimaan

Hiilijalanjälki ja ekojalanjälki

Tuotteen, toiminnan ja palvelujen ilmaston kuormitusta, eli kuinka paljon kasvihuonekaasuja erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vuoksi syntyy, kuvataan usein hiilijalanjälki- tai ekojalanjälkimittareilla. Siinä missä hiilijalanjälki ilmoitetaan massana ja saattaa joskus kokonaispäästöjen sijaan viitata ainoastaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin, kuvataan ekojalanjäljellä sitä, kuinka suuri alue tarvitaan ihmisen kuluttaman  ruuan, liikenteen, asumisen ja kulutuksen tuottamiseen ja siitä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Teksti ja reseptit: Hanna Skyttä

Lähteet:

United Nations Environment Programme, www.unep.org

Kuluttajavirasto www.kuluttajavirasto.fi

Eko-ostajan opas www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/ekok/

Hiilijalanjälkitestit www.hs.fi/viesti/hiilijalanjalkitesti

What Is A Carbon Footprint? Carbon Footprint Ltd. www.carbonfootprint.com/carbonfootprint.html

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry www.mtk.fi

Luomuruoka www.luomuruoka.fi

Ruokatieto - Suomalaisen ruokakultuurin asialla opetus.ruokatieto.fi

Ruokapiirit www.ruokapiiri.fi

WWF:n uusi Living Planet -raportti 2006: Suomalaisten ekologinen jalanjälki maailman 3. suurin 24.10.2006. WWF Suomi.